Kaupunkiuutiset

Taiteen terveisiä todellisuudesta

AP Sarjanto

Intohimoinen taiteenkerääjä Vexi Salmi hurahti ekspressionismiin Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella. Dresdenin työläiskorttelissa 1900-luvun alussa perustetun Brücke-ryhmän teoksissa maalausten ja grafiikan primitiiviset ääriviivat ja rajut aihepiirit poikkesivat niin vahvasti muusta aikakauden taiteesta.

– Rupesin tykkäämään näiden teosten rosoisuudesta ja suorapuheisuudesta, Salmi muistelee.

– Kun itse on ollut unelmateollisuuden palveluksessa ja kirjoittanut valheita, nämä työt ovat kuin kylmää vettä suoraan kasvoille.

Salmi sanoo aloittaneensa saksalaisen ekspressionismin keräämisen heti, kun sai kaatuneen levy-yhtiönsä laskut maksettua. Hämeenlinnan taidemuseossa viime viikolla avattu Rappiotaidetta-näyttely esittelee vuosien 2001-2017 aikana kerättyjä töitä. Samassa yhteydessä on julkaistu myös runsaasti kuvitettu taidekirja.

Keräilijä ja hänen vaimonsa Katri Wanner-Salmi ovat tehneet kymmeniä taiteen toivioretkiä Saksaan aina 1990-luvun alusta saakka. Kokoelman kannalta ratkaisevaksi paikaksi osoittautui genreen erikoistunut Galerie Remmerth und Barth Düsseldorfissa.

– Tutustuimme gallerian omistajiin ja saimme heiltä postitse jokavuotisen esittelyvihkosen alkuvuoden tarjonnasta, Salmi toteaa kirjassa.

– Sen mukaan valitsin ostokseni, jotka noudin heinäkuussa. Kohtalo tai onni oli johdattanut minut alan todellisten asiantuntijoiden luokse.

Monet Rappiotaide-näyttelyn taiteilijoista ovat piirtäneet nimensä taidehistoriaan. Tunnetuimpia ovat Max Beckmann, George Grosz, Käthe Kollwitz ja Otto Dix.

– Otto Dix herätti jo nuorena huomiota taidepiireissä hyvänä ja rohkeana tekijänä ja hänestä olisi saattanut tulla maailmantähti ilman sotien ajan tiukkaa poliittista ajattelua, Salmi pohtii.

– Hän oli vanha mies, kun suosio vihdoin kolkutti ovelle. Nykyään hän on Saksassa ehkä ikäpolvensa arvostetuin taiteilija.

Taidekirjan kansikuvaksi on valittu Dixin henkilökuva Eteläinen matruusi.

– Taiteilija ei ollut kiinnostunut hyvin pukeutuvista perheenisistä, vaan karaistuneesta ja elämää nähneestä merimiehestä, joka ei väistänyt ketään.

Näyttelyn todellinen harvinaisuus on ainoa täydellinen kokoelma Franz M. Jansenin 21-osaisesta teoksesta Der Krieg, joka kuvaa ensimmäistä maailmansotaa raaoin keinoin ja kaunistelematta.

– Kuvat kertovat, miksi näistä taiteilijoista tuli pasifisteja ja miksi Saksassa syntyneet vasemmistolaiset ryhmittymät asettivat toiveensa Venäjän vallankumoukseen, Wanner-Salmi sanoo.

Sodan kauhut kokeneiden taitelijoiden teokset puhuvat inhimillisyyden puolesta. Max Beckmann kirjoitti rintamalta vuonna 1914: ”Elämänhaluni on juuri nyt voimakkaampi kuin koskaan, vaikka olenkin kokenut kauheuksia, myötäkuollutkin muutaman kerran. Mutta mitä useammin kuolee, sitä vahvemmin elää. Olen piirtänyt. Se suojaa kuolemalta ja vaaroilta.”

Taidemuseon yläkerrassa oleva Väri ja muoto -näyttely esittelee keräilijän varhaisimpia hankintoja ja ostoja aivan viime vuosilta. Salmi lahjoitti puolisonsa kanssa nykytaiteen kokoelmansa museolle vuonna 2010 ja hän kartuttaa lahjoitustaan vuosittain.

Väri ja muoto -näyttelyn taiteilijoita ovat muiden muassa Wäinö Aaltonen, Sam Vanni, Heli Rekula, Jorma Hautala, Marjatta Tapiola ja Pekka Ryynänen. Keräilijänä Salmi seuraa vaistoaan ja tekee hankintapäätökset nopeasti. Hänelle pieni luonnos tai piirustus on taideteoksena yhtä puhutteleva ja arvokas kuin suurikokoinen maalauskin.

– Teoksiin on aina hyvin henkilökohtainen suhde, Salmi kertoo.

– Monet taiteilijat ovat ystäviämme ja hankintahetkiin liittyy paljon muistoja.

Näyttelyt avoinna Taidemuseossa 18.2.2018 asti.

Asiasanat

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset