Kaupunkiuutiset

Talonpitokin vaatii suunnitelmallisuutta

Asuinkiinteistönkin korjausvelka alkaa pyöriä siitä päivästä kun se otetaan käyttöön. Toistuviin pienremontteihin ja isoihin peruskorjauksiin pitäisi varautua joka vuosi. Vain ennakkoon varautumalla ja suunnitelmallisesti eläen vältytään valtavilta vastikkeiden korotuksilta rysäyksellä tehtävän peruskorjauksen seurauksena.

Pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa pankit eivät enää lainoita kiinteistön kokonaisarvoon suhteettomaksi nousevaa korjausvelkaa. Näin kävi paljon puhutussa Nilsiän tapauksessa alkukesästä. Kerrostaloyhtiö ei saanut enää pankkilainaa.

– Ei tämä aivan ainutkertainen tilanne ollut, mutta harvinainen. Jos asunto-osakeyhtiö sinnittelee halpojen vastikkeiden varassa vuodesta toiseen, jossakin vaiheessa korjausvelka kasvaa hallitsemattomaksi, Realia Isännöinnin Kanta-Hämeen aluepäällikkö Jarkko Ollikainen painottaa.

Jarkko Ollikainen tuntee tapauksia, joissa lainaa ei ole enää myönnetty rappeutuneen kiinteistön kunnostamiseen.

Kasvanut korjausvelka näkyy paitsi huonokuntoisena kiinteistönä, niin usein myös pankkilainan marginaalissa. Eli vetkuttelu tulee kalliiksi joka suhteessa.

– Ja kyllähän se panee kenet tahansa miettimään, jos asuntokohtainen remonttikustannus on lopulta yli 100 000 euroa, kannattaako sellaiseen enää lähteä.

Lakiin perustuva

Nykyisin kunnossapitotarveselvityksen tekeminen on jo lakiin perustuva. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksen on vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa esitettävä kirjallinen selvitys seuraavien viiden vuoden aikana kiinteistöön kohdistuvasta kunnossapitotarpeesta sekä selvitys jo suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajankohdat.

Selvitysvelvoite koskee sellaisia korjauksia, joilla on vaikutusta huoneistojen käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin huoneistojen käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

– Tämä selvitys, samoin kuin kirjaukset jo tehdyistä korjauksista, antavat myös asunnon ostajalle ja myyjälle selkänojaa arvioida asuinkiinteistön kunto. Jos korjaustarvelista on pitkä, voi asunnon myyminenkin käydä hankalaksi. Toisaalta myös se, että vanhassa kiinteistössä sekä tehtyjen että suunniteltujen remonttien lista on lyhyt, pitäisi herättää ajattelemaan että onko asia tosiaan näin, Ollikainen muistuttaa kerrannaisvaikutuksista.

Ostajan kannalta on hyvinkin ratkaisevaa, onko vanhemmassa kiinteistöstä iso putkiremontti edessä vai jo onnellisesti takana.

Valtaosassa asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ollaan hyvinkin perillä kiinteistön kunnosta ja korjaustarpeesta, mutta alan ammattilaisia löytyy harvemmasta taloyhtiöstä.

– Isännöitsijän tehtävä on huolehtia siitä, että osakkaat ja asukkaat tietävät missä mennään, Jarkko Ollikainen painottaa.

Suunnitelmallista korjaamista

Ollikainen vertaa uutta kiinteistöä uuteen autoon. Papereissa seisoo jykevästi, miten usein ja millä tavoin autoa täytyy huoltaa. Vastaavanlainen suunnitelma ja ohjeistus pitäisi olla rakennukselle.

– Varautuminen isoihin remontteihin näkyy myös taloudellisena suunnitteluna. Kun vastikkeessa on edes hivenen varautumista isoon kustannuserään, ei pankkilainaa tarvitse ottaa kerralla niin paljon, ja kokonaissumma jakautuu tasaisesti vuosien varrelle, isännöitsijä Eija Rämö sanoo.

Hän on ollut ammattinsa puolesta osaltaan toteuttamassa Aulangontien 50:n isoa julkisivusaneerausta, joka käsittää mm. julkisivun ja yläpohjan lisäeristämistä, parveke-, parvekeovi- ja ikkunaremonttia.

– Taloon on tehty jo aikaisemmin putkiremontti. Nyt saadaan kaikkiin asuntoihin myös parveke, mitä ei aikaisemmin ollut. Energialasku pienenee varmasti, Eija Rämö sanoo 45:n asunnon vuonna 1965 valmistuneessa yhtiöstä.

Remontilla saadaan energiaystävällisyyttä, mutta ennen kaikkea viihtyvyyttä.

– Kun ison remontin jälkeen lähtee myymään asuntoaan, on myyntitilanne merkittävästi parempi kuin ennen remonttia. Asunnon arvo kysyntä kohoaa roimasti.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset