Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Palmiassa oppilaiden palaute kouluruoasta otetaan huomioon – Reseptien suunnittelussa on yksi iso haaste

Oppilaat pääsevät vaikuttamaan kouluruokaan jo suunnitteluvaiheessa. Kasvisruokiin kehitellään parhaillaan uusia vaihtoehtoja.
Koulujen ruokalistat löytyvät myös netistä. Toimialajohtaja Satu Grönlund toivoo, että kouluruokaan liittyvä palaute olisi mahdollisimman konkreettista, jotta asiaan voidaan vaikuttaa. "Meille voi antaa palautetta myös sovelluksen kautta." Kuva: Toni Rasinkangas
Koulujen ruokalistat löytyvät myös netistä. Toimialajohtaja Satu Grönlund toivoo, että kouluruokaan liittyvä palaute olisi mahdollisimman konkreettista, jotta asiaan voidaan vaikuttaa. "Meille voi antaa palautetta myös sovelluksen kautta." Kuva: Toni Rasinkangas

Hämeenlinnan Yhteiskoulun yläkoululaiset harmittelivat (KU 22.9.), että kasvisruoka on mautonta ja usein aika samankaltaista, eikä soija-allergisille ollut oikein kunnollista kasvisvaihtoehtoa soija-päivinä.

Palmia toimittaa kouluruoat useimpiin Hämeenlinnan kouluihin.

Miten suhtaudut tähän palautteeseen kasvisruoasta, toimialajohtaja Satu Grönlund Palmiasta?

– Ehdottomasti kiitän, ja toivon, että saamme tarkempaa tietoa siitä, mitä pitää parantaa, jotta pystymme siihen vaikuttamaan. Meillä on 36 kasvisruokalajia, joista yhdeksässä on soijaa, kuudessa se on pääproteiinin lähteenä. Soija-allergisten kohdalla jäin miettimään, että jatkossa meidän tulee pohtia ruokien sijoittamista kuuden viikon ruokalistalle tarkemmin, jotta soijan esiintyvyydet eivät keräänny.

Millaisissa raameissa kouluruoat suunnitellaan?

– Lähtökohtana ovat kouluruokasuositukset, ruoassa pitää esimerkiksi olla tietty määrä proteiinia. Kun otamme uusia reseptejä käyttöön, koemaistatamme ne kouluissa, joten oppilaat pääsevät vaikuttamaan, mitä listalle tulee.

Mikä on kasvisruokien osuus kouluruoasta?

– Noin 8–18 prosenttia, se vaihtelee eri kunnissa. Pääkaupunkiseudulla kasvisruokia syödään enemmän.

Miten kasvisruokareseptejä kehitetään?

– Meillä on viimeiset kaksi vuotta ollut meneillään mittava kasvisruokaprojekti. Haemme makumaailmoja, jotka miellyttävät useita. Esimerkiksi butter chickenistä kehitetty intialainen tofu on saanut koemaistelussa hyviä arvioita. Tuotekehittely ottaa aikansa ja kuuntelemme myös asiakaspalautteita.

Mikä on reseptien kehittämisessä suurin haaste?

– Suurin vaikeus on siinä, että ruoan pitää miellyttää suurta joukkoa. Eksoottisten ja neutraalien ruokalajien väliltä pitää löytää kultainen keskitie.

Millä soija voidaan korvata?

– Vaihtoehtoina ovat eri kasvisproteiinit, muun muassa mifu, härkäpapu, quorn, eggie ja erilaisett pavut, linssit ja hernerouheet. Näitä kaikkia meillä onkin myös jo nykyisellään kasvisruuissa kasvisproteiinin lähteenä.

Onko kaupungille tullut palautetta kouluruoasta, ja jos, niin millaista, ateriapalveluasiantuntija Juho-Jussi Hyvärinen Hämeenlinnan kaupungilta?

– Saamme säännöllisesti palautetta, niin rakentavaa, kuin positiivistakin. Erityisesti kasvisruokiin kohdistunutta palautetta ei ole viime aikoina tietoomme tullut.

Miten kaupunki reagoi palautteisiin?

– Ateriapalveluiden tuottaja vastaa, että kaikki palautteet käsitellään säännöllisesti yhteistyössä tilaajan kanssa. Käsittelemme toiminnan korjaamista vaativat palautteet välittömästi ja kehitämme toimintaa yhdessä saadun palautteen pohjalta.

Kouluruoan kehittäminen

Kouluruoasta voi antaa palautetta Palmia Kouluruoka -sovelluksen kautta.

Palautetta voi antaa palveluntuottajalle myös kirjallisesti ja suullisesti esimerkiksi koulun keittiön välityksellä.

Ateriapalveluiden tuottaja järjestää myös asiakastyytyväisyyskyselyn ruokailijoille vuosittain. Kaupunki käy asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset yhteisesti Palmian kanssa läpi ja niiden pohjalta laaditaan kehityssuunnitelma.

Osassa Hämeenlinnan kouluista on myös koulukohtaisia ravintolatoimikuntia, jotka koostuvat koulun, palveluntuottajan ja oppilaiden edustajista.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset