fbpx
Kaupunkiuutiset

Taustalla usein uupumus

Huostaanoton taustalla on usein vanhemman uupumus. Tämä ilmeni THL:n HuosTa-hankkeen alustavista tuloksista, kun lasten sijoitusten syitä ja taustoja käsiteltiin Hämeenlinnan Raatihuoneessa keskiviikkona.

Vanhemman alkoholinkäyttö sekä mielenterveysongelmat ja pitkäaikaissairaudet pienten lasten äitien kohdalla nousivat myös esiin huostaanottoon johtavina syinä.

Hankkeen tutkimuksessa oli mukana kahdeksan kuntaa, joista yhtenä Hämeenlinna.

Hämeenlinnan kaupungin lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Hänninen pitääkin panostamista lapsen kolmeen ensimmäiseen ikävuoteen kaikkein tärkeimpänä ennaltaehkäisevänä tekijänä perheiden palveluissa.

– Meidän tulee panostaa neuvoloihin. Jos pikkulapsiperheillä on vaikeuksia, pitäisi avun saantiin olla todella matala kynnys. Uupumukseen pitäisi saada nopeasti apua, ei siihen tarvita lastensuojelun asiakkuutta.

Tiedonkulku ontuu

Hämeenlinnassa palveluita oli hyvin tarjolla, ja niiden hinnat vastasivat kuntien keskiarvoa. Erityisen vaikuttavina palveluina ennen huostaanottoa korostuivat kotiapu arkeen, päivähoito, tuetut tapaamiset sekä perhehoito ja laitoshoito avohuollon tukitoimena. Myös perhetyöllä ja tukihenkilöiden toiminnalla oli vaikutusta.

– Perhepalveluihin tulee suunnata toimenpiteitä, niin pääsemme vähemmillä huostaanotoilla, tilaajajohtaja Markku Rimpelä pohti tilaisuudessa.

Hämeenlinnassa on parannettavaa tiedonkulussa eri viranomaisten kesken sekä järjestelmien yhteen sopivuudessa. Tämä tuli esille aineistosta, jossa 39 % Hämeenlinnan vastaajista ei tiennyt, saako perhe toimeentulotukea.

– Tiedon saatavuus haittaa oikeanlaisen tuen antamista, Rimpelä miettii.

Myös kunnan taloudelliset linjaukset olivat huonontaneet sosiaalityön edellytyksiä, mihin asioihin Rimpelä aikoi myös kiinnittää huomiota vastaisuudessa.

Apua erityislapsiperheille

Tutkimuksen lapsilla ilmeni myös paljon psyykkisiä ongelmia. Lapsen/nuoren neurologisen sairauden tai sen epäilyn kohdalla esiintyi 10 %:lla kokonaisaineistoon verrattuna ADHD maininta. Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Tiina Tuominen toi esiin, että ADHD-diagnooseja on kokonaisväestöstä 4–10 %.

Hännisen mukaan Hämeenlinnassa erityislapset ovat lastensuojelussa yliedustettuina.

Hännisen mielestä perheiden, joissa on erityislapsi, tulisikin aina saada apua, kun ne sitä tarvitsevat.

– On päivänselvää, että jos perheessä on erityislapsi tai kaksi, apua aika ajoin tarvitaan.

Tutkimus selvitti myös, millaisia palveluja lapset olivat saaneet ennen sijoitusta, ja kuinka palvelujen tarpeisiin pystyttiin kunnissa vastaamaan.

Esimerkiksi perhetyön arvioitiin vaikuttaneen lapsen tilannetta parantavaan suuntaan 46 %.

Rahojen korvamerkitseminen voi aiheuttaa sen, etteivät palveluiden tarve ja tarjonta kohtaa. Tutkimuksessa ilmeni, että lasten loma- ja virkistyspalveluilla oli hintaan nähden suuri, hyvinvointia edistävä vaikutus. Hämeenlinnassa juuri niihin palveluihin käytettiin suhteellisen vähän varoja.

– Kun rahaa on vähän, niin olemme tehneet sisäisiä sopimuksia, kuinka paljon rahaa yhtä lasta kohden voidaan käyttää. Se voi johtaa siihen, että varoja käytetään vähemmän loma- ja virkistyskäyttöön, Hänninen pohtii.

Kustannusten vertailu on tosin kuntien kesken vaikeaa, sillä sekä palvelun tarjoajat että niiden hinnat poikkesivat toisistaan eri kuntien kesken.

– Hämeenlinnan kaupungilla on paljon omaa leiritoimintaa, mikä on yksityisiä palveluntarjoajia edullisempaa.

Hänninen aikoo lähiviikkoina paneutua tarkemmin tutkimuksen tuloksiin.

– On tärkeää myös lisätä yhteistyötä muiden kuntien kanssa, ja ottaa oppia hyvistä käytännöistä.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset