Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kaupungimuseon kuukauden esineenä lyömänaamari - Teurastajan apuväline takasi eläimelle nopean kuoleman

Lyömänaamarin tarkoituksena oli varmistaa, että teuraseläintä lyötiin tainnutettaessa oikeaan kohtaan ja riittävällä voimalla. Kuva: Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Lyömänaamarin tarkoituksena oli varmistaa, että teuraseläintä lyötiin tainnutettaessa oikeaan kohtaan ja riittävällä voimalla. Kuva: Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Hämeenlinnan kaupunginmuseon kuukauden esineenä on eläinten teurastuksessa käytetty lyömänaamari, joka on nähtävillä Museo Skogsterin Ooh, Hämeenlinna! -näyttelyssä.

Kolkolta tuntuva esine ei oikeastaan muistuta naamaria. Kyseessä on varrellinen apuväline, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että teuraseläintä lyötiin tainnutettaessa oikeaan kohtaan ja riittävällä voimalla. Lyömänaamareita oli erikokoisia eläinlajien mukaan muun muassa lampaille ja lehmille.

Ennen naamareiden käyttöönottoa eläinten tainnutus saatettiin tehdä yksinkertaisesti kirveen hamaralla, mikä johti epäonnistuessaan eläinrääkkäykseen. Aikalaiskuvauksissa tunnetaan surullisia tarinoita ammattitaidottomilta teurastajilta karkuun päässeistä eläimistä, jotka juoksevat kuolemaisillaan pitkin kyliä ja katuja.

Markkinat Hämeenlinnan torilla 1893. Kuva: C. O. Saxelin, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Markkinat Hämeenlinnan torilla 1893. Kuva: C. O. Saxelin, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Eläinsuojeluyhdistys yksi maan vanhimmista

Eläinten kohteluun ryhdyttiin 1800-luvun loppupuolella kiinnittämään enemmän huomiota. Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistys perustettiin jo 1875. Se on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä sekä yksi Suomen vanhimmista eläinsuojeluyhdistyksistä.

Yhdistyksen jäsenet puuttuivat muun muassa hevosten olosuhteisiin markkinoilla, talouseläinten kohteluun ja teurastusmenetelmiin. Kaupunginmuseon kokoelmissa on useampia Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistyksen lahjoittamia lyömänaamareita.

Lahjoitusten takana oli ilmeisesti Theodor Böök, joka toimi aktiivisesti eläinsuojeluyhdistyksessä ja pyrki vaikuttamaan eläinten kohtelun paranemiseen kirjoituksillaan. Böök oli tärkeä hahmo myös muun muassa kaupunginmuseon perustamisessa 1910-luvulla.

Eläinmarkkinat Joutsassa 1890-luvulla. Kuva: C. O. Saxelin, Hämeenlinnan kaupunginmuseo
Eläinmarkkinat Joutsassa 1890-luvulla. Kuva: C. O. Saxelin, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

26.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

27.9.2020