fbpx
Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Teatterin historia on myrskyisä, mutta niin on teatterikerhonkin – Juhani Niemi kirjoittaa värikkäät vaiheet kansien väliin, mutta keskittyy hyvään

Juhani Niemi ja Aarne Kauranen ovat nuoruusvuosilta luokkakavereita. Nyt heillä on yhteinen projekti: Hämeenlinnan teatterikerhon 70 vuoden taival pitää saada kansien väliin. Teokseen kaivataan vanhoja valokuvia tai tietoja teatterikerhon vaiheista. Niitä voi lähettää osoitteeseen: aarne.kauranen@pp.inet.fi Kuva: Riku Hasari / HäSa
Juhani Niemi ja Aarne Kauranen ovat nuoruusvuosilta luokkakavereita. Nyt heillä on yhteinen projekti: Hämeenlinnan teatterikerhon 70 vuoden taival pitää saada kansien väliin. Teokseen kaivataan vanhoja valokuvia tai tietoja teatterikerhon vaiheista. Niitä voi lähettää osoitteeseen: aarne.kauranen@pp.inet.fi Kuva: Riku Hasari / HäSa

70 vuotta täyttävä Hämeenlinnan teatterikerho on päättänyt tilata juhlansa kunniaksi historiakirjan hämeenlinnalaiselta filosofian tohtori Juhani Niemeltä.

Hän on tunnettu monista Hämeenlinnaa koskevista historiikeista. Niemen käsialaa ovat muun muassa Hämeen Sanomia, Karistoa, Lyseota, Paavo Cajanderia ja Larin-Kyöstiä koskevat teokset.

Niemi on ollut aina kiinnostunut teatterista, erityisesti kirjallisuuden kautta.

Tulin pitkin Härkätietä, tarinoita kotikaupungista -kirjassani kirjoitin paljon myös teatterista. Näen, että tämä on linjassa sen kanssa, mitä olen tehnyt aikaisemmin ja siksi, että olen teatterin ystävä.

– Se on sellaista kotiseuturakkautta, Niemi kuvailee syytä siihen, miksi innostui kartoittamaan kerhon vaiheita.

Teatterikerhon puheenjohtaja Aarne Kauranen on tohkeissaan kirjahankkeesta.

– Olen ylpeä tästä ja siitä, että saimme Jussin kirjoittajaksi.

Niemi tyylilleen uskollisesti vähän toppuuttelee.

– Minulla on nyt aikaa, kun olen eläkkeellä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Juhani Niemi.

Kirjassa Niemi kuvaa teatterikerhon vaiheita koko 70 vuoden ajalta. Hän aikoo myös verrata hämeenlinnalaisten toimintaa samoihin aikoihin perustettuihin eri kaupunkien teatterikerhoihin Tampereella, Turussa ja Lahdessa.

Niemen mukaan Hämeenlinnan kerho on erottautunut muista esimerkiksi siinä, että se alkuvuosina panosti varojenkeruumielessä myös näytelmien esittämiseen harrastajapohjalta.

– Pöytäkirjoja ja arkistoja lukiessa on tullut esille monenlaista draamaa, joiden selostaminen varmasti elävöittää kirjan tarinaa.

“Pelkään valtionosuuksien menettämistä”

Kädenvääntöä on vuosien aikana ollut muun muassa teatterikahvilan pitämisestä. Aikanaan teatterin johtaja Riku Suokas sai teatterikerholta useita matkustusstipendejä, mutta päätti myös ottaa kahvion pyörittämisvastuun siltä pois. Se aiheutti kitkaa.

– 2000-luvun historia näyttää tasaisimmalta taipaleelta. Olennaisinta ei olekaan ristiriitojen esiintuominen vaan kuvata kerhon merkitystä yleisön kasvattajana ja teatterin tukijana.

Teatterikerhon 2000-luku on ollut rauhaisa, mutta teatterin sisällä on kuohunut.

Aarne Kauranen on ihmeissään siitä, kuinka nopeasti teatteria koskevia ratkaisuja on tehty.

– Uhkakuvat ovat olleet ilmassa. Teatteri siirtyy Verkatehtaan alle, joka on kaupungin kiinteistöyhtiö. On jännä nähdä, miten tämä kombinaatio toimii. Pelkään valtionosuuksien menettämistä. Ehkä tässä nyt leikitään vähän liian kovilla panoksilla.

Vuosien aikana kiinnitettyjen näyttelijöiden määrä on pienentynyt. Palkkalistoilla ei ole enää yhtäkään miestä. Se huolettaa Kaurasta.

Aku-patsas jaetaan perjantaina

Kerho tekee kuitenkin edelleen vahvasti töitä paikallisen teatterin eteen.

– Iloissa ja suruissa on kuljettu yhdessä, ja kuljetaan jatkossakin.

Näkyvin yhteistyön muoto on viime vuosina ollut vuosittainen Aku-patsaan jako. Tänä vuonna kulttuuripalkinto jaetaan perjantai-iltana teatterikerhon juhlanäytöksessä.

Toinen tärkeä toiminnan muoto on laajentaa ja syventää kerhon jäsenten teatteriharrastusta ja olla yhdyssiteenä harrastajien ja teatterin välillä.

– Pyrimme kaikin tavoin tukemaan omaa teatteria.

Sen lisäksi kerho järjestää jäsenilleen muun muassa teatterimatkoja. Koronan vuoksi reissut ovat olleet vähissä, mutta nyt näyttämöille taas pääsee.

70-vuotisjuhlat perjantaina Hämeenlinnan teatterissa Järki ja Tunteet -näytöksessä. Illan aikana luovutetaan Aku-patsas.

Teatterikerho

Perustettu 9.11.1951 Hämeenlinnan työväen teatterin näyttämöllä.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli tohtori Arvo A. Seppälä.

Jäseniä ollut parhaimmillaan yli 800, nykyään 200.

Alusta asti teatterikerho teki töitä uuden teatteritalon saamiseksi. Pitkäaikainen haave toteutui vuonna 2010, kun Verkatehtaalle rakennettiin ensimmäiset uudet teatteritilat.

Teatterikerho on jakanut vuodesta 1953 lähtien maakunnan vanhinta, vuosittain jaettavaa kulttuuripalkintoa, Aku-patsasta.

Teatterikerho käynnisti ja pyöritti pitkään lasten ja nuorten teatteritoimintaa Hämeenlinnassa. Nuoriso-osasto perustettiin vuonna 1957. Aulangon satuteatteri aloitti 1961, lapsiteatteri 1971. Teatterikerhon jälkeen lapsi- ja nuorisoteatteria on järjestänyt vuodesta 1995 Hämeenlinnan Miniteatteri ry.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset