Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Tiemestari Tapio Murto ärsyyntyi vain kerran uransa aikana Kaupunkiuutisille – Puhelimen jatkuva pirinä ei häirinnyt, vaikka pari kertaa uhattiin tappaakin

Tapio Murto muistaa hyvin ajan, jolloin Vanajaveden yli kulki vielä kaarisilta, jolla Irwinin Punaportin bluesista tuttu konstaapeli "Toppo" Helisevä piti järjestystä. Nykyinen silta rakennettiin vuonna 1963. Kuva: AP Sarjanto
Tapio Murto muistaa hyvin ajan, jolloin Vanajaveden yli kulki vielä kaarisilta, jolla Irwinin Punaportin bluesista tuttu konstaapeli "Toppo" Helisevä piti järjestystä. Nykyinen silta rakennettiin vuonna 1963. Kuva: AP Sarjanto

Tapio Murto on niin hämeenlinnalainen kuin kukaan vain olla voi. Höyhensaaren synnytyssairaalassa päivänvalon nähnyt mies pelasi 13 vuotta jääkiekkoa HPK:ssa ja tuli tutuksi kaupungin hyväntuulisena tiemestarina, joka piti huolta väylien kunnosta viidellä vuosikymmenellä.

Vuonna 2011 eläkkeelle jäänyt Murto muistaa hyvin senkin ajan, kun ensimmäiset Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset kolahtivat postilaatikosta.

– Päätoimittaja AarnoHidu” Hietanen oli jääkiekkomiehiä, joten lehdestä oltiin huvinkin tietoisia. Urheilujuttuja tuli seurattua ja kunnallisetkin asiat kiinnostivat, Murto muistelee.

Melko pian Murto sai tottua siihen, että kaupunkilehdestä soitettiin tämän tästä ja kyseltiin kommentteja kansalaisten havaitsemiin epäkohtiin teiden kunnossapidossa.

– Ei se koskaan häirinnyt, minulle se oli jotenkin luontevaakin. Esimies aina ohjasi kyselijät minun puoleeni, kun piti minua hyvänä puhujana, Murto sanoo.

Talven taisteluita

Eniten puhelin pirisi kun lunta alkoi tupruttaa.

– Kovia talvia mahtui monta vuosien varrelle. Työn johtaminen oli silloin vaativampaa, kun ei ollut kännyköitä. Kaikki piti suunnitella etukäteen.

Murto muistaa työntekijöidensä usein painaneen yhtä kyytiä kolme vuorokautta lumitöitä.

– Varsinkin alkuaikoina vehkeet olivat hyvinkin alkeellisia ja jäykkiä, ei niillä mitään ketteriä hommia pystytty hoitamaan. Ihmiset ymmärsivät, että sellaista se on, kun luontoa vastaan taistellaan. Ehkä ennen ei oltu niin herkkiä sen suhteen, jos portinpieleen jäi lunta, Murto pohtii.

Kun jostakin valitettiin, Murto halusi aina käydä itse paikan päällä katsomassa, mistä kiikastaa.

– Tykkäsin jutella ihmisten kanssa ja aina niistä asioista päästiin yhteisymmärrykseen. Toisaalta sain pari tappouhkaustakin, mutta ei niissä kovin vakavissaan oltu kuitenkaan.

Eläkkeellä oleva tiemestari muistelee lämmöllä sitoutunutta työporukkaansa, joka jaksoi painaa vuorokaudet ympäri, kun tarvetta oli.

 

Palaute, joka kirpaisi

Vuonna 1975 alkaneelta työuraltaan Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa Murto muistaa erityisesti torin kivetyksen uusimisen, joka kesti kaikkine koukeroineen kolme vuotta.

– Minulla oli helkkarin kiva ja sitoutunut työporukka, josta olen tosi kiitollinen. Asiat sujuvat, kun edestä johtaa, eikä vaan istuskele konttorissa, hän tuumaa.

Vaikka Kaupunkiuutisten sivuille kuvattiin kuoppaisia teitä ja tiemestaria tentattiin milloin mistäkin epäkohdasta, Murto ei myönnä tuohtuneensa kritiikistä.

– Jos jotakin oli huonosti hoidettu, niin lähdettiin korjaamaan. En koskaan ottanut arvostelua henkilökohtaisesti.

Muistiin jäi kuitenkin yksi kerta, kun Hidu Hietanen arvosteli Murron pelitapaa HPK:ssa.

– Hän piti minua vissiin liian kovaotteisena ja se kyllä ärsytti.

Turvallisuus on tärkeää

Kaupunkiuutisia Murto kuvailee hyväksi ja asialliseksi lehdeksi, jota tarvitaan tuomaan esille ruohonjuuritason asioita Hämeenlinnasta ja pitäjistä.

– Seuraan tarkasti lehteä ja tykkään siitä, että otetaan kantaa. Luen myös jatkuvasti digiversiota, hän kertoo.

Kotikaupunkinsa nykyisyyttä hän katselee suopein silmin, vaikka ihmetteleekin keskustan tanssipaikkojen katoa.

– Toivoisin, että kaupunki pysyisi turvallisena, se on minulle tärkeää, Murto sanoo.

– Nuorten asioiden pitää olla kunnossa, ja kouluja pitää olla riittävästi. Isoista yksiköistä ei pitkän päälle hyvää seuraa. Mutta hyvä kaupunki Hämeenlinna on.

Tapio Murto

Syntynyt Hämeenlinnan Höyhensaarella 1947, asuu Keinusaaressa.

Hämeenlinnan kaupungin töissä vuodesta 1970, tiemestari ja kunnossapitopäällikkö 1975-2011, eläkkeellä.

Perhe: vaimo, tytär ja poika, viisi lastenlasta.

Harrastaa vaeltamista, mökkeilyä ja korukivihiontaa.

Pelasi 1963–1976 jääkiekkoa HPK:n edustusjoukkueen puolustajana.

”Sain jääkiekolta valtavan paljon, vaikka hampaiden ylärivi sinne kaukaloon jäikin.”

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset