Kaupunkiuutiset Hattula

Tienpidossa eletään hankalaa talvea – Tiet kuoppaantuvat, mutta kunnostuskeinot ovat vähissä

Kuoppien väistelemisessä on autoilijoille haastetta kapealla tiellä. Kuva: Juhani Karvonen
Kuoppien väistelemisessä on autoilijoille haastetta kapealla tiellä. Kuva: Juhani Karvonen

Kuluva talvi on asettanut tienpidolla aivan uusia haasteita, mikä näkyy monien paikallis- ja yksityisteiden huonossa kunnossa.

Hattulainen tieisännöitsijä Simo Pietilä pitää kuvaa yksityistien ylläpitoa lähinnä epätoivoiseksi.

– Monen yksityistien kuntoon saattaminen on vain tekemätön paikka. Tie voidaan lanata tänään, mutta huomenna siinä on samat kuopat. Soraa voi tietysti ajaa tiehen, mutta sora uppoaa kuraan, eikä soranajosta ole käytännössä mitään hyötyä. Tiekunnissa eletään kädestä suuhun, eikä sorakasetteja kannata tiehen ajaa. Yhden sorakasetin levittäminen märkään tiehen ei vaikuta kuin hetkeksi, mutta maksaa hoitokunnalle helposti 700–800 euroa.

Pietilä on mukana 35 tiekunnassa hieman erilaisissa kokoonpanoissa.

Suurin ongelma monella tiellä on, ettei vesi poistu tiestä.

– Tiet ovat jäätyneet kenties noin kymmenen sentin syvyydestä alkaen, mutta pintakerros on välillä jäätä, välillä vettä. Kun vettä kertyy kuoppiin, ei vesi pääse jäätyneen maaperän läpi muttei myöskään haihdu. Normaalitalvina hoidetaan tien pintaa auraamalla lunta pois, mutta nyt ongelmat ovat tien pinnan alla. Sinne rakenteisiin ei pääse käsiksi kuin aikaisintaan kesällä.

Monen tien suurin ongelma on, ettei vesi poistu tiestä. Kuva: Juhani Karvonen
Monen tien suurin ongelma on, ettei vesi poistu tiestä. Kuva: Juhani Karvonen

Jäätyminen tietää kelirikkoa

Tammikuussa tiet ehtivät jo hieman kuivua mutta sen jälkeen märkyys iski jälleen.

– Jos nyt tulisi pitkä pakkasjakso, märkä maa jäätyisi syvältä, mikä tietäisi keväällä pahaa kelirikkoa. Normaalitalvina kunnossapito aurauksineen tulee jopa halvemmaksi kuin tämäntalvinen hoito, vaikkei auroja ole teillä tarvinnut juurikaan ajeluttaa.

Moni yksityistie ei ole varsinaisesti koskaan perustettu, vaan tie on syntynyt karjapoluille, joille on aikojen saatossa tuotu soraa ja hiekkaa. Kantavuus on tämän vuoksi varsin rajallinen.

Tiekunnat ovat laittaneet teille painorahoituksia raskaalle liikenteelle, lähinnä puutavara-autoille.

– Metsäautotiet ovat paremmassa kunnossa, koska ne on yleensä perustettu ja tarkoitettu nimenomaan raskaille puutavarakuljetuksille.

Valtion perusparannusrahaa voi yksityistiehen saada, mutta avustuksen edellytyksenä on kunnostussuunnitelma.

– Tien kuivaamiseen tarkoitettu raha on joka tapauksessa käytössä vasta kesällä, vaikka se vielä ehdittäisiin anoakin. Kiire joka tapauksessa tulee. Kaupungin yksityistieavustuksella maksetaan hoitokuluja. Hämeenlinnassa avustus on noin kolmasosa hoitokunnan esittämistä kuluista.

Vanhat konstit eivät päde

Tienpidossa eivät tänä talvena vanhat opit päde.

– Etelässä ongelmana ovat pakkasten ja suojakelien vaihtelu ja suoranaiset vesisateet. Välillä tiet jäätyvät peilijäähän. Routaa ei pääse edes syntymään. Pohjoisessa on puolestaan eletty ennätysmäisen lumimäärän kanssa, sanoo johtaja Simo Takalammi Suomen Tieyhdistyksestä.

Paikallistien perusparannus maksaa noin 10 000 euroa kilometriltä. Avustusta perusparannukseen saa 50 prosenttia.

– Nykyinen hallitus lupasi 20 miljoonaa euroa paikallisteiden perusparannuksiin. Rahaa voivat tienhoitokunnat hakea Ely-keskusten kautta.Sitä kannattaa nyt ehdottomasti hakea, sillä tulevista vuosista ei tiedä.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

3.6.2020

Päivän Hämeen Sanomat

3.6.2020

Fingerpori

comic