fbpx
Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Timo Koskinen antaa vinkit syksyn puutarhatöihin ja kertoo, miksi hän haravoi lehdet vasta keväällä

Hämeenlinnan viherrakennuksen puutarhuri Timo Koskinen kannustaa ihmisiä jatkamaan pihatöitä syksyllä entistä pidempään. Viherpeukalolle riittää pimeillä ja kylmilläkin keleillä hommia, vaikka haravoinnin hän itse jättää vasta keväälle. Kuva: AP Sarjanto
Hämeenlinnan viherrakennuksen puutarhuri Timo Koskinen kannustaa ihmisiä jatkamaan pihatöitä syksyllä entistä pidempään. Viherpeukalolle riittää pimeillä ja kylmilläkin keleillä hommia, vaikka haravoinnin hän itse jättää vasta keväälle. Kuva: AP Sarjanto

Nykypäivän meininki on ripustaa puutarhahanskat naulaan, kun sato on korjattu ja lehdet haravoitu. Se harmittaa puutarhuri Timo Koskista.

– Syksy on parasta mahdollista istutusaikaa. Se on vanha tapa, joka on ollut iät ja ajat käytössä ja toivoisin ihmisten oppivan sen uudestaan, hän sanoo.

Kaikkia puita ja pensaita voi syksyn mittaan istuttaa, paitsi koivua. Taimistoilta pystyy kohta ostamaan avojuurisia taimia, jotka ovat paljon astiataimia edullisempia.

Isojen puiden paakkutaimet ovat myös huomattavasti kookkaampia kuin kesäkauden taimet.

– Olosuhteet ovat mitä otollisimmat, kun maa on märkää ja sade pitää huolen siitä, ettei kastelun tarvetta juurikaan ole, Koskinen kertoo.

Nyt taimia jakamaan

Perennojen eli monivuotisten kasvien osalta ohjelmassa on keväällä ja kesällä kukkivien taimien jakaminen.

– Siitä vaan lapiolla taimikakku keskeltä halki ja toinen puolikas vaikka tuliaiseksi naapurille.

Perennoja voi myös syksyllä istuttaa niin paljon kuin sielu sietää.

– Sipulikukkia voi istuttaa jopa jäiseen maahan. Narsissit ja hyasintit kannattaa laittaa syys-lokakuun vaihteessa, että ne ehtivät juurtua. Pieniä sipuleja, kuten krookuksia, lumikelloja ja tulppaaneja voi istuttaa jopa marraskuussa.

Perennojen osalta syksyn ohjelmaan kuuluu taimien jakaminen. Paakku vain keskeltä poikki ja puolikas johonkin uuteen paikkaan. Kuva: AP Sarjanto
Perennojen osalta syksyn ohjelmaan kuuluu taimien jakaminen. Paakku vain keskeltä poikki ja puolikas johonkin uuteen paikkaan. Kuva: AP Sarjanto

Jätä hedelmäpuut rauhaan

Syyskuun puolivälin jälkeen syysomenat alkavat olla kypsiä poimittavaksi ja marjapensaiden on syytä olla tyhjillään, sillä kohta herkut ovat jo rastaiden suussa.

– Hedelmäpuita ei enää kannata leikata, se aika on jo mennyt. Haavapintoihin pesiytyy nyt helposti infektioita ja sienitauteja.

Sen sijaan marjapensaiden harvennusleikkauksia voi vielä tehdä.

– Mustaherukkaa voi leikata vähän väkevämmin, mutta esimerkiksi puna- ja valkoherukan kanssa kannattaa olla varovaisempi, Koskinen neuvoo.

Vadelmapensaista kannattaa poistaa kuluneen kauden versot ja jättää uudet odottamaan talvea.

Nurmikon oikea pituus

Nyt on hyvä aika myös nostaa ylös viimeiset vihannekset ja juurekset.

– Maan kääntäminen talvea vasten on helpompaa, kun maa on vielä sula. Kääntämisen jälkeen palstan päälle voi kerätä syksyn lehtiä.

Nurmikon leikkuuta tulee Koskisen mukaan jatkaa, kunnes sen kasvu pysähtyy termisen syksyn alkaessa, eli silloin kun keskilämpötila on alle 5 astetta.

– Nurmikko tulee jättää hivenen korkeammaksi kuin kesällä. Liian lyhyt nurmikko talvea vasten kärsii jääpoltteesta, kun taas liian pitkä saa lumihomeen riesakseen, Koskinen opastaa.

Marjapensaiden harvennusleikkauksia voi vielä tehdä, mutta vain varovaisella kädellä. Ainoastaan mustaherukka kestää järeämpiä toimenpiteitä. Kuva: AP Sarjanto
Marjapensaiden harvennusleikkauksia voi vielä tehdä, mutta vain varovaisella kädellä. Ainoastaan mustaherukka kestää järeämpiä toimenpiteitä. Kuva: AP Sarjanto

Lehtisilppua pensaille

Lehtien haravoimisessa on monta koulukuntaa. Jotkut haluavat raapia pihansa syksyllä putipuhtaaksi, mutta Koskisella on toinen tyyli.

– En haravoi syksyllä juuri lainkaan. Kerään keväällä lehdet karhoksi eli sellaiseksi matalaksi kasaksi ja ajan sen päältä muutaman kerran ruohonleikkurilla. Silpun käytän sitten katteena pensaille.

Metodi vähentää Koskisen mukaan dramaattisesti lisämultauksen tarvetta keväällä.

– Maaperän eliöt, kuten lierot käyttävät lehdet ravinnoksi ja muuttavat ne mullaksi.

Ahkerasta syysharavoinnista ei puutarhurin mielestä tosin ole suoranaista haittaakaan. Pahin virhe on mennä keväällä liian aikaisin repimään vielä märkää maata.

Valoa pimeään pihaan

Koskinen pitää itse tärkeänä myös puutarhan kausivalaistusta, tehdään se sitten lyhdyillä tai elävällä tulella.

– Se antaa puutarhalle jatkuvuutta, kun sitä ei jätetä moneksi kuukaudeksi yksinään pimeyteen.

Maan ollessa vielä sula on järkevää laittaa tuet ja tukikepit valmiiksi uutta kasvukautta varten.

– Keväällä on sitten helpompaa viritellä suojat aurinkoa vastaan nuorille havupuille ja alppiruusulle.

Viimeiseksi puutarhuri muistuttaa, että lintujen ruokintapaikkojen kunnostamisen aika on käsillä.

– Ruokintapaikat on tärkeää tehdä valmiiksi hyvissä ajoin, että linnut ehtivät niihin rauhassa tutustua. Ruokinta kannattaa aloittaa, kun lehti putoaa maahan.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset