Kaupunkiuutiset

Töpitinttien liverrystä

Vai ei osaa suomalainen pitää porukalla hauskaa ja laulaa ilman viinaa tai omaa kuoroa?

Kyllä osaa!

Jo yli 20 vuotta alkujaan kaupungin länsipuolen asukkaista koostunut ystäväporukka on kokoontunut laulamaan ilman seuraa, kuoroa tai yhdistystä, ilman jäsenmaksuja, ilman sääntöjä ja protokollaa.

Ihan vain laulamaan. Joka maanantai kello 18! Kahdenkymmenen vuoden talvikuukausien maanantai-illat ovat jo pitkä sävelpolku yhteen jonoon pistettynä.

Töpitintit. Se on porukan nimi.

Laulamisen lisäksi osallistujat vakuuttavat yhdessäolon olevan viikkotapaamisten vetävän voiman. Uppo-outokin on pian osa ryhmää.

– Hyvät ystävät, sanovat maanantai-illan laulajat siitä kuuluisasta vetovoimatekijästä. Porukka vaihtuu hieman viikoittain, sillä jokainen tulee jos pääsee. Ja jää pois, jos on este. Poisjäänneistä ei perään kysellä.

Ryhmään menoa ei tarvitse kuulemma kenenkään kainostella, asuipa missä päin kaupunkia tai maakuntaa tahansa. Turenkilaisen laulu kuulostaa laulajien mukaan ihan yhtä ”komialta” kuin hämeenlinnalaisen. Tai päinvastoin. Eikä kukaan arvostele lauluääntä. Mukana on kuoroissakin laulaneita, mutta ylivoimainen valtaosa on tavallisia omaksi ilokseen laulavia ihmisiä.

– Alkuun tämä lauluharrastus lähti Ahveniston asukasyhdistyksen aktiiviporukan kautta, mutta emme ole käytännössä enää mitenkään sidoksissa asukasyhdistykseen, koko Töpitinttien historian ajan mukana laulanut Arja Lahti kertoo.

Töpitinteillä ei siis ole johtajaa tai pomoa, mutta oma säestäjä sentään on. Mauriz Hytönen johdattaa haitarillaan laulajat oikeille sävelille. Illaksi ei ole koskaan tiettyä ja tiukkaa ohjelmaa, vaan sanat ja sävelet valitaan aina osallistujien tuntemusten mukaan. Lauluvihkoja on tehty vuosikymmenien aikana sen verran runsaasti, etteivät laulettavat kappaleet yhdellä kertaa lopu.

– Tämä on sellaista kunnon vapaaehtoistyötä, jossa jokainen osallistuja saa hyvän mielen. Aina ei tarvita tiukkoja pelisääntöjä. Kokoonnutaan hyvässä hengessä, jutellaan ja lauletaan. Täällä syntyy myös uusia ystävyyssuhteita, Tauno Luoma kehuu.

Telkkarissa laulamassa

Laulajien yhteenkuuluvaisuudesta kertoo paljon se, että mukana on edelleen muutamia samoja ihmisiä, jotka aloittivat yhteislaulamisen vuosikymmeniä sitten.

Vaikka Töpitinttien viserrykset ovat keskittyneet pääosin yhteisiin iltalaulajaisiin, on kuoro esiintynytkin – muun muassa Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla useampana vuonna.

– Pariin kertaan olemme olleet mukana musiikillisissa tv-ohjelmissa laulavana yleisönä. Eli uusia elämyksiä on kertynyt, Arja Lahti selvittää.

– Täällä Voutilakeskuksessa käymme esimerkiksi nyt joulun alla eri osastoilla laulamassa talon asukkaille, Arja Lahti kertoo.

– Uusia laulajia tulee koko ajan lisää. Tervetuloa edelleenkin, ei tämä ole salaseura eikä ovella pidetä laulukokeita. Kaikki sopivat mukaan, patistaa Arja Lahti Voutilakeskuksen musiikkitilaan maanantaisin kello 18.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset