Kaupunkiuutiset

Tsasouna valmistui hirsi kerrallaan

– Tukki muuttuu hirreksi veistämällä, sanoo koulutukseltaan rakennusmestari Jari Haapa-aho. Hän valvoi Kalajoen hiekkasärkille viime kesänä valmistuneen rukoushuoneen, Pyhän Nikolauksen tsasounan rakennustyötä osin Hattulasta käsin. Läsnäoloa vaati paikanpäällä vuonna 2012 alkanut rakennusprojekti kolmisen kuukautta.

Työn edistymisen hän tallensi kuvin ja tekstein kansien väliin kirjaksi Hirsi kerrallaan – Kalajoen tsasouna kuvina.

Kesällä valmistuneen rukoushuoneen rakennutti Kalajoen ortodoksisen seurakunnan kannatusyhdistys.

– Jo rakennusprojekti oli ekumeeninen, niin kuin on rukoushuoneen käyttö jatkossa, kiittelee Haapa-aho.

Talkoisiin osallistuivat lahjoin ja lupauksin niin kunta ja kuntalaiset kuin Kalajoen evankelisluterilainen seurakunta. Rakentamisen tekivät työnäytteenään Ammattiopisto Artemiksen aikuisopiskelijat, heistä sinnikkäimmin, eli projektin loppuun saakka Keijo Nikula ja Juha Takalo. Tsasouna valmistui käsityönä kellon valamista myöten.

Kalajoelle valmistunut rukoushuone noudattelee niille ladittuja ohjeistuksia, poikkeuksen tekee alttarihuoneeseen tehty ikkuna lasimosaiikkeineen.

Kunnia käsityölle

– Käsinveistäjiä on enää vähän, osaajat ovat lähinnä pienissä hirsiveistämöissä, sanoo Haapa-aho.

– Veistäjältä kysytään silmää löytää oikea hirsi oikeaan paikkaan. Tsasounassa hirret ovat jopa kolmetoistametrisiä ja painavat toista tonnia.

Haapa-aho perää hiljaisen tiedon ja taidon hyödyntämistä, parhaat opit saa vanhoilta taitajilta. Nykyrakentamista hän pitää osin riskirakentamisena. Kantaansa hän perustelee runsaalla tekniikalla ja monimutkaisilla sertifikaateilla – jopa kätkettyinä niitä ekologisuuden taakse.

Kirkkojen saneerauksesta ja rakentamisesta monitaitoinen mies on hankkinut useammassa projektissa, muun muassa Töysän 1800 -luvulla rakennetun puukirkon saneerauksessa ja puurakenteisen, pyöreän Kaijanlaakson kappelin suunnittelijana Lapinlahdelle. Kyseisen kappelin ja tsasounan kautta Haapa-ahon ja ortodoksipiispa Arsenin välillä yhteinen nimittäjä löytyy Lapinlahdesta, mistä piispa on kotoisin. Kalajoen pyhäkön valmistumista piispa pitää merkittävänä lenkkinä puupyhäkköjen vuosisataisessa ketjussa.

– Se tuo mieleen 1700-luvulla suositun puisen kirkon mallin pieneen kokoon rakennettuna. Valmistunut rukoushuone on monella tapaa jatkumo rajan taakse jääneille tsasounille.

Kalajokisten projektista Haapa-aholle ovat mieleen kirkkaina jääneet piispan sanat: Rakentajia muistellaan jo täällä ajassa, mutta heidän muistonsa on oleva ikuinen Jumalan kasvojen edessä.

Uusiin hankkeisiin Haapa-aho sanoo ryhtyvänsä pyydettäessä, mikäli se oman intuition pohjalta tuntuu oikealta.

– Kiireen perässä en enää juokse, välillä on hyvä vetää henkeä, hän toteaa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset