Kaupunkiuutiset

Tuloveroon 0,25:n korotusesitys

Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätyi esittämään tuloveroprosentin korottamista 0,25 prosentilla kaupunginjohtaja Timo Kenakkalan esittämän 0,5 prosentin korotuksen sijaan. Kaupunginhallitus joutui äänestämään korotuksen tasosta, sillä perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien edustajat olivat kaupunginjohtajan tapaan isomman korotusprosentin kannalla. Lopulliset päätökset ensi vuoden talousarviosta tekee kaupunginvaltuusto. Jos kh:n esitys hyväksytään, nousee tuloveroprosentti 20,75:een.

Kaupunginhallitus väänsi ensi vuoden talousarviota maanantaina 12 tuntia ennen lopullista sopua. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ja varapuheenjohtaja Aarne Kauranen (sd.) kehuivat neuvotteluilmapiiriä hyväksi, vaikka kh äänesti neljään otteeseen.

– Nyt on palattu taas normaaliin politiikan tekemiseen. Asioista ollaan välillä eri mieltä, mutta niistä voidaan myös asiallisesti neuvotella, puheenjohtajakaksikko kehuu nykytilannetta.

Veroprosentin lisäksi kh:ssa äänestettiin muun muassa varhaiskasvatuksen ryhmäkoosta ja asiakasmaksujen korotusprosentista. Asiakasmaksut, muun muassa terveyskeskusmaksu, nousee 15 prosentilla nykyisestä. Alkujaan korotusprosentiksi kaavailtiin 30:tä.

Kaupunginhallitus linjasi myös, ettei Rengon Raitaharjun palvelukotia peruskorjata.

– Samalla linjattiin, että pitkäaikaishoiva turvataan myös Rengossa, Rautio vakuutti.

Kaupunki velkaantuu lisää, vaikka valtuusto hyväksyisikin veronkorotuksen. Lisäkerrointa talousarvioon toi myös valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen vaikutus, sillä sen seurauksena kaupungin verotulot alenevat noin 4 miljoonalla eurolla = 0,5 veroprosenttia.

Taloutta tasapainotetaan ensi vuonna muun muassa tavallista isommilla metsäkaupoilla, henkilöstötuloksellisuusohjelmalla, kiinteistökaupoilla sekä toiminnan tehostamisella.

– Yksi iso tekijä on uusi organisaatiomalli, josta voidaan löytää paljon lisää tehokkuutta, Sari Rautio sanoi. Tämä merkitsee muun muassa tilaaja–tuottaja-mallista luopumista, kaupungin liikelaitosten häviämistä sekä konserniyhtiöiden yhdistämisiä.

– Keskitämme voimavaroja elinvoimaisuuden kehittämiseen. Siinä työssä ei tarvittane useita yhtiöitä, Rautio tiivisti.

Henkilöstökuluista pyritään säästämään ensi vuonna jo 2,3 miljoonaa euroa, seuraavina vuosina pysyvästi 1,3 miljoonaa.

Henkilöstötuloksellisuusohjelmalla pyritään vähentämään sijaismenoja sekä turvaamaan se, että työntekijät ovat siellä missä töitä oikeasti on.

Samassa rytäkässä joutuvat monet kaupunkikonsernin yhtiöt suurennuslasin alle.

– Mitään ei ole päätetty, selvitystyö käynnistyy talven aikana, Aarne Kauranen totesi konserniyhtiöistä.

– Henkilökunta pääsee itse suunniteluun mukaan, Rautio vakuuttaa koko henkilöstöpolitiikan osalta.

Pitemmällä aikavälillä uskotaan asukasluvun selkeään kasvuun nykyisen pysähtyneisyyden tilan sijaan.

– Tavoitteena on 300–500 asukkaan vuosittainen kasvu, Timo Kenakkala puntaroi.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo pitää muun muassa Asemanrannan rakentamisen alkamista yhtenä isona vetovoimatekijänä. Kaava on valtuuston käsittelyssä joulukuussa. Hämeenlinnan tonttitarjonta on tällä hetkellä muutenkin hyvällä tolalla. Kaupunki toteuttaa ensi vuonna myös tonttimyyntikampanjan.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta luopuva Iisakki Kiemunki (sd.) totesi Hämeenlinnan suurimpien haasteiden tulevan lähivuosina sote-uudistuksesta ja muun muassa VR:n toimista.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset