Kaupunkiuutiset

Tutkimustyö ei ole pelkkää pipetointia

Janne Sundell on Lammin biologisen aseman uusi johtaja.

Pesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan kuuluvalla asemalla alkoi lokakuun alusta.

Aivan pystymetsästä ei hämeenlinnalaista filosofian tohtoria työhön nimetty. Sundell ehti sijaistaa aseman edellistä johtajaa, professori Lauri Arvolaa, viitisen vuotta.

– Paikka on tuttu minulle opiskeluajoilta, esikosketuksensa asemaan 1980–1990-lukujen taitteessa saanut Sundell sanoo.

– Opiskeluaikana olin täällä seitsemän viikon mittaisella ekologian kenttäopetuskursseilla. Vuonna 1996 aloitin väitöskirjan tekemisen.

Vuonna 2002 Sundell väitteli tohtoriksi myyrien populaatiodynamiikasta ja saalistuksesta eli myyrien kannan vaihteluista ja sen syistä.

– Bio- ja ympäristötieteellinen tutkimustyö ei ole pelkkää pipetointia, kuten monesti mielletään. Itse suorastaan vierastan esimerkiksi mikroskooppia, Sundell naurahtaa.

Vuonna 1953 vanhan pappilan maille perustettu Lammin biologinen asema on Suomen suurin yliopistollinen kenttälaitos.

– Esimerkiksi väitöskirjatyöni oli enemmän luonnossa liikkumista kuin laboratoriotyöskentelyä. Nyt hoidan hallinnollisia ja aseman päivittäisiä asioita.

Tutkimuksia Sundell pääsee tekemään muun homman salliessa.

– Ulos ei enää pääse niin paljon, kuin mieli tekisi, hän hymyilee.

Luonnon tutkimusta

Osalle Lammin biologinen asema saattaa vaikuttaa edelleen arvoitukselliselta paikalta.

Sundellin mukaan suurin osa ainakin lammilaisista tietää, mitä asemalla oikeasti tehdään.

– Olemme pitäneet avoimia ovia ja luontoiltoja, joiden tarkoituksena on ollut tuoda toimintaamme tutummaksi. Esimerkiksi Lammin lukiolaiset vierailevat asemalla säännöllisesti.

Osalle asema on tuttu perhosista, toisille taas Kanta-Hämeen vesistöjen tutkimisesta.

– Asemalla tehtävän tutkimuksen kivijalka on ollut sisävesien ja niiden valuma-alueiden tutkimus.

Esimerkiksi Pääjärven laatua on tutkittu jo aseman perustamisesta lähtien.

– Useat Kanta-Hämeen vesistöt ovat melko huonossa kunnossa, mutta huomattavaa parantumista on tapahtunut 1970-lukuun verraten.

Vesistön suureen ravinnekuormaan eli rehevöitymiseen vaikuttavat ihmispaljous sekä maatalous.

Perhostutkimus puolestaan aloitettiin, kun aseman alueelle valmistui uusi tutkimushalli 2007.

– Siellä selvitetään, kuinka eliöt käyttäytyvät pirstoutuneissa elinympäristöissä, joita syntyy ihmistoiminnan takia.

Luonnon monimuotoisuus on teema, jota asemalla on tutkittu jo vuosikymmeniä.

– Meillä ei varsinaisesti omia tutkijoita täällä ole. Tosin suurin osa tulee omasta yliopistosta ulkopuolisen tutkimusrahan turvin, Sundell huomauttaa.

Luvassa on muutoksia, kun sektoritutkimuslaitokset yhdistetään ensi vuonna yhdeksi luonnonvarakeskukseksi.

– Jos tutkimuslaitosten toimipisteitä vähennetään, keskitetään tutkimuksia todennäköisesti jatkossa yhä enemmän yliopistollisille asemille, myös Lammille.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset