fbpx
Kaupunkiuutiset

Uudistava viljely palautti motivaation ja toi kylähullun maineen, mutta kannatti

Jari Eerolan yöpöydällä on Maanviljelyn Pikkujättiläinen 1930-luvulta. Jo siitä löytyivät ne olennaiset opit, joita tuuloslainen perhetilallinen noudattaa tänä päivänä.
Tuuloslaisen Setälä-Eerolan tilan yrittäjä Jari Eerola haluaa toimia järkevästi sekä ilmaston että tuotannon kannalta. Esimerkiksi lähes kaikki nautatilan rehu kasvaa omilla pelloilla. Kuva: Pekka Rautiainen

Kun tila on ollut suvussa vuodesta 1669, puhutaan syvästi tuuloslaisista juurista. Sellaiset omaa Setälä-Eerolan tilan isäntä Jari Eerola.

Vahvasti menneisyydestä kumpuavat myös hänen uudet oppinsa tilan hoidossa. Uusvanhat menetelmät yhdistettynä tämän päivän teknologiaan ja osaamiseen tuottavat paitsi ilmastoystävällisiä myös taloudellisesti kestäviä elintarvikkeita.

Setälä-Eerolan tila palkittiin kesällä MTK:n Säätiön Ilmastoahdistuksesta ilmastomahdollisuuksiin -palkinnolla. 10 000 euron arvoinen palkinto myönnettiin toiminnasta, jolla tehdään hyvää ilmastotyötä edistäen samalla maatalouden tulevaisuuden mahdollisuuksia.

– MTK:ssa on sisäisesti ollut aika paljon vääntöä ilmastoasioissa. Siksi tuntui erityisen hienolta, että tekemäni työ huomioitiin, Eerola sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jari Eerola ja Elisa Uusi-Heikkilä kasvattavat sonneja Tuuloksessa. Tila on Atrian ensimmäinen, jossa on laskettu hiilijalanjälki. Kuva: Esko Tuovinen

Jari Eerola ja Elisa Uusi-Heikkilä kasvattavat sonneja Tuuloksessa. Tila on Atrian ensimmäinen, jossa on laskettu hiilijalanjälki. Kuva: Esko Tuovinen

Setälä-Eerolan tila on 353 vuotensa aikana nähnyt monenlaisia kriisejä kuten isonvihan, muut sodat sekä 1690-luvun ja 1860-luvun nälkävuodet.

– Kaikista näistä on selvitty. Ehkä me ollaan aika sitkeää sukua.

Seitsemän vuotta sitten Jari Eerola havahtui siihen, että hän huomasi motivaationsa tilanpitoon hiipuvan.

– Minusta oli järjetöntä, että viljelijät kilpailevat toisiaan vastaan elintilasta. Se estää järkevän kehityksen. Tyytymättömyyteni vallitsevaan tilanteeseen johti siihen, että lähdin hakemaan sille vaihtoehtoa.

Syksyllä 2018 hän lähti opiskelemaan uudistavan maatalouden menetelmiä. Silmät avautuivat heti kolmen ensimmäisen tunnin jälkeen.

– Ymmärsin, että se, mitä olen 1990-luvulla opiskellut, on vain osatotuus. Kun kävimme läpi niitä perusasioita, jotka minun isoisäni kyllä aikanaan osasi, tajusin, että nyt on kokonaisuus kasassa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Setälä-Eerolan tila on valkuaisomavarainen. Viljelykierrossa suositaan typpeä sitovia kasveja, jolloin vältytään lannoitukselta. Kuva: Pekka Rautiainen

Setälä-Eerolan tila on valkuaisomavarainen. Viljelykierrossa suositaan typpeä sitovia kasveja, jolloin vältytään lannoitukselta. Kuva: Pekka Rautiainen

Uudistuminen käy kuitenkin ani harvoin sormia napsauttamalla.

– Olen saanut kokeilujeni ansiosta melkoisen kylähullun maineen. Kaikki ei ole aina onnistunut, mikä on syönyt ammattiylpeyttä.

Mutta kun Altia haki viljelijöitä kokeilemaan ilmastoystävällistä Koskenkorvan raaka-ainetta, Eerola näki tilaisuuden. Vuonna 2020 hänen ohransa pääsi viinan raaka-aineeksi ja Jari Eerolan tilan nimi komeili Koskenkorva Vodka Climate Action -pullon kyljessä.

– Se oli iso käännekohta. Ymmärsin, että voin tehdä uudistavaa viljelyä koko tilan mittakaavassa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jari Eerola kertoo, että painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja led-valoihin siirtyminen toi huomattavan vähennyksen sähkönkulutukseen. Kuva: Esko Tuovinen

Jari Eerola kertoo, että painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja led-valoihin siirtyminen toi huomattavan vähennyksen sähkönkulutukseen. Kuva: Esko Tuovinen

Helposti ajatellaan , että maatalouden viherryttäminen on pois elintarviketuotannosta. Jari Eerola on pyrkinyt osoittamaan, ettei asia ole niin.

– Itse asiassa on käynyt niin, että se on jopa huomattavan kustannustehokasta.

Setälä-Eerolan nautatilan tuotantovolyymit eivät ole pudonneet.

– Meidän on mahdollisuus jopa lisätä tuotantomääriä. Saamme pelloista entistä tuottavampia, kun huomioimme maaperän luontaiset mikrobiologiset jutut.

Hänen tilansa on Atrian ensimmäinen lihanautatila, jonka hiilijalanjälki on laskettu.

Karjanlanta kiertää lannoitteena peltoon, ja lähes kaikki eläinten tarvitsema rehu tuotetaan omalla tilalla.

– Käytämme typensitojakasveja kuten apilaa ja sinimailasta, jotka ovat myös hyviä maanparannuskasveja. Emme tarvitse siis juurikaan pussilantaa rehunurmen lannoitukseen.

Viljelykiertoon on otettu myös hernettä, jolloin tilan ei tarvitse turvautua tuontivalkuaisrehuun.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jari Eerola on osin palannut esi-isiensä tuntemiin oppeihin maanviljelyksessä. Kuva: Pekka Rautiainen

Jari Eerola on osin palannut esi-isiensä tuntemiin oppeihin maanviljelyksessä. Kuva: Pekka Rautiainen

Myös energiankulutusta on suitsittu merkittävästi.

Esimerkiksi painovoimaiseen ilmanvaihtoon siirtyminen ja loisteputkien korvaaminen ledvaloilla on liki puolittanut sähkön vuosikulutuksen. Uusin investointi aurinkovoimalaan tulee pienentämään sähkölaskua entisestään.

Seuraavaksi Eerola haluaisi vähentää maatilojen aiheuttamia liikennepäästöjä.

– Me hukkaamme maantielle aivan liikaa aikaa ja rahaa. Tilusrakenteemme on aivan liian hajanainen eivätkä peltolohkot vastaa nykyajan teknologian vaatimuksia.

Kun pieniä peltolänttejä on siellä täällä, kuluu siirtymiin yllättävän paljon polttoainetta.

– Kun tein kesäkuussa säilörehua, ajoin noukinvaunua 38 tuntia, josta tehokkaita työtunteja pelloilla oli vain 5,5 tuntia. Polttoainetta kului varmasti 800 litraa pelkkään maantieajoon.

Eerola ehdotti vuosia sitten Tuuloksen viljelijöille tilusten jakamista järkevämmällä tavalla, mutta ajatus ei silloin saanut kannatusta.

– Tässä tarvittaisiin iso asennemuutos, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Setälä-Eerolan naudat pääsivät mainokseen. Kuva: Esko Tuovinen

Setälä-Eerolan naudat pääsivät mainokseen. Kuva: Esko Tuovinen

Tarkkasilmäiset ovat huomanneet tuuloslaisen tilan vilahdelleen viime aikoina myös televisiossa. Setälä-Eerolan tila on mukana Atrian uudessa mainoksessa, jossa pikkutyttö kysyy, mistä ruoka tulee.

Hänet johdatetaan Setälä-Eerolan navettaan, pelloille ja maatalon pihaan.

– Minulle oli tärkeää, että siinä mainoksessa lukee meidän nimen perässä juuri Tuulos, eikä Hämeenlinna , Jari Eerola mainitsee.

Tuuloksessa hänet tunnetaan tätä nykyä paitsi rohkeana ja idearikkaana viljelijänä, myös kukkaketomiehenä.

– Kylvin keväällä tien varteen kaksi kukkapeltoa, koska halusin edistää luonnon monimuotoisuutta ja tarjota pölyttäjille ravintoa.

Kukkapelloista tuli valtava somehitti.

– Aina kun menin pellon ohi, joku oli kuvaamassa ja poimimassa kukkia. Huomio yllätti positiivisesti, Eerola sanoo.

Hän lupaakin kukkapelloille jatkoa jossakin muodossa myös ensi kesänä.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset