Kaupunkiuutiset

Uusperheille käynnistellään vertaisryhmää Kanta-Hämeeseen

Suomessa on noin 53.000 uusperhettä. Valtakunnallinen Suomen Uusperheiden liitto on perustettu 1996, mutta Kanta-Hämeen alueella ei ole ollut toimintaa tähän mennessä.

– Havaitsimme, että tällä seudulla ei ole paikkaa, jossa saada vertaistukea ja pohtia uusperheiden haasteita ja kysymyksiä. Sen takia 11.12. on tarkoitus kokoontua käynnistämään toimintaa, joka muotoutuu mukaan tulevien toiveista, kertoo uusperheneuvoja, perheterapeutti Kirsi Joronen.

Jorosella ja hänen puolisollaan, Seppo Papusella on takanaan 13 vuotta yhdessä elettyä uusperheen elämää.

– Haluamme auttaa muita sekä omien kokemusten kautta, että myös ammatillisesti. Toivomme, että tänne olisi matala kynnys tulla. Vertaisryhmän tarkoituksena ei ole antaa valmiita vastauksia uusperheiden kysymyksiin, vaan jakaa kokemuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Katsotaan yhdessä, minkälaisia toivomuksia mukaan tulevilta kumpuaa, Seppo Papunen sanoo.

– Kiinnostuksen mukaan voimme myöhemmin tarjota miehille ja naisille myös omia vertaisryhmiä. Nyt aluksi keskitymme uusperheparien tapaamisiin. Lyhyet 5-8 kerran tiiviit vertaisryhmätapaamiset voivat myös tulla kysymykseen.

Tuleva ryhmä tulee olemaan SUPLin eli Suomen Uusperheiden liiton paikallisjaosto. SUPLI toimii paikallisjaoston taustatukena.

Historia mukana uusperheessä

– Uusperheellä voi olla paljon haasteita. Vanha parisuhde saattaa kummitella. Vanhan varjoista pitää päästä irti, että uusi voi astua esiin, tietää perheterapeutti Maria Mänttäri.

– Uusperheen perhemalli on erilainen kuin ydinperheessä. Uusperheessä on paljon vuorovaikutussuhteita, sillä kaikkien sukulaisten elämänhistoria vaikuttaa uusperheellisten elämässä. Lapsille uusperheessä eläminen on vielä aikuistakin haasteellisempaa, heillä on äidin perhe, isän perhe, isovanhemmat, ehkä uudet sisarukset. Lapsi vaatii enemmän aikaa sopeutua ja usein lapsi toivoo, että vanhemmat palaisivat yhteen, Kirsi Joronen sanoo.

Uusperheessä terapeuttien mukaan on tärkeää luoda omia rituaaleja, omaa perinnettä, löytää mikä kunkin perheenjäsenen paikka on perheessä ja luoda oma meidän näköinen perhe ja omat tavat. Yhteisesti sovitut pelisäännöt ovat tärkeitä.

– Uusperheet kamppailevat hyvin samanlaisten pulmien parissa ja monet hankaluudet voivat olla ehkäistävissä, jos ne tietää ennakolta, Maria Mänttäri sanoo.

– Niinpä mukaan uuteen ryhmään voivat tulla tuoreet uusperheen vanhemmat tai jo kauemmin yhdessä olleet uusperheelliset. Vanhempien uusperheellisten käytännön tieto olisi hyvä saada jakoon.

Uusperhe muotoutuu vuosia

– Uusperhe pitäisi nähdä uutena mahdollisuutena. Ei uusperhe ole enempää ongelma kuin ydinperhekään. Uusperheellä on paljon tavaraa repussa, perheytymiselle on varattava riittävästi aikaa, Uusparilla ja –perheellä on ydinperheeseen verrattuna omat erilaiset kehitysvaiheensa, jotka saattavat kestää vuosia, jopa 7-12 vuotta, Joronen sanoo.

– Lapsen näkökulma on myös tärkeä, se että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin vanhempien kahdenkeskinen aika. Hyvä parisuhde on lapsen koti ja uusperheen ydin, mainitsee Maria Mänttäri.

Ilmoittaudu tapaamiseen

Tervetuloa suunnittelemaan uusperheiden paikallisjaoston toimintaa.

Suomen Uusperheiden liiton nettisivuilta www.supli.fi löytyy yhteystiedoista paikallistoiminta ja Kanta-Hämeen osaston kohdalta jutussa esiintyneiden terapeuttien yhteystiedot. 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä mahtuu mukaan aloituskerralla. Tapaaminen on siis 11.12. kello 18–20 Hyvän Olon Voimalassa Rauhankatu 3 C 11 ja jatkossa SUPLin nettisivuilta löytyy tietoa tulevasta.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset