Kaupunkiuutiset

Kalvolan Metsästysseurassa kaadettiin ennätysmäärä valkohäntäpeuroja

Seura juhlisti jahtikauden päättymistä viikko sitten.
Jorma Toivonen (vas.), Mauri Takala, Veli-Matti Leskinen, Riitta Kaikkonen ja Juho Viitaniemi summasivat päättynyttä jahtikautta lahtivajan kodalla. Kuva: Lea Karmala
Jorma Toivonen (vas.), Mauri Takala, Veli-Matti Leskinen, Riitta Kaikkonen ja Juho Viitaniemi summasivat päättynyttä jahtikautta lahtivajan kodalla. Kuva: Lea Karmala

Kotkajärventien varrella lahtivajan pihakodalla istui alkuviikosta tyytyväistä Kalvolan Metsästysseuran väkeä. He olivat juuri päättäneet valkohäntäpeurajahtinsa ennästyslukuihin. Omassa teurastamossa käsiteltiin samalla viimeisiä ruhoja, ja varastossa odotti iso kasa nahkoja hakijaansa.

Seuran jäsenet ampuivat tänä vuonna 247 peuraa. Lupia oli 200, ja niistä käytettiin 192,5, joten muutama jäi vielä kiintiöstä jäljelle.

– Peuroja on seudulla paljon, tihentymä osuu vanhan kolmostien ja Vanajanrannan väliin. Noin 150 kaadettiin Vanajanrannasta, ja noin 100 isosta metsästä, hirvi- ja peurajahdin metsästyksenjohtaja Jorma Toivonen kertoo.

Riistanhoito on merkittävä asia maanomistajien kannalta, sillä sorkkaeläimet syövät ja tallovat viljelyksiä ja puuntaimikkoja. Tuhot voivat olla suuriakin. Peurat tykkäävät myös pukkia reikiä pelloilla oleviin rehupaaleihin, jolloin muovin alle pääsee ilmaa ja sisältö pilaantuu. Lisäksi eläimet katkovat lehmien laidunaitoja.

Viikko sitten Kalvolan Metsästäjät polttivat Yrjön tulet, jotka ovat perinteinen kunnianosoitus edesmenneelle metsästäjälle ja teurastajalle Yrjö Lehtoselle. Ruokana oli luonnollisesti riistaa. Kuva: Riitta Kaikkonen
Viikko sitten Kalvolan Metsästäjät polttivat Yrjön tulet, jotka ovat perinteinen kunnianosoitus edesmenneelle metsästäjälle ja teurastajalle Yrjö Lehtoselle. Ruokana oli luonnollisesti riistaa. Kuva: Riitta Kaikkonen

Kaikki mahdollinen ruoaksi

Kaatamansa eläimet metsästäjät ovat oppineet teurastamaan itse ja erottelemaan niistä kaikki mahdolliset osat ruoan aineksiksi. Hirveä tai peuraa onkin kaikkien lautasilla tarjolla usein. Yhtä mieltä porukka on siitä, että peura on maukkaampaa kun hirvi, mutta kauris on ihan ykkönen.

– Välillä tuntuu herkulta, kun saa syödä sika-nautaa, he nauravat.

Ryhmän rivijäsen Veli-Matti Leskinen on mestari riistaruoan valmistuksessa. Tänä vuonna muutkin pääsivät kartuttamaan kokintaitojaan seuran järjestämällä riistaruokakurssilla, jossa opeteltiin käyttämään kaikki sisäelimet ja kieli.

– Porukka oli aivan ihastuksissaan. Varsinkin vasan maksa ja kieli ovat herkullisia, Leskinen vakuuttaa.

Naisiakin mukana

Metsästystä harrastavien joukko on kovin miesvaltainen, mutta muutama nainenkin osallistuu aktiivisesti. Yksi heistä on seuran sihteeri Riitta Kaikkonen.

– Ensimmäisen kerran kävin hirvijahdissa 1979, kun olin vielä pieni. Seurassa meillä on kaikenikäisiä jäseniä laidasta laitaan, ja toiminta on hyvin yhteisöllistä. Viime aikoina on tullut mukavasti nuorempaakin väkeä mukaan, hän iloitsee.

Harrastukseen liittyy myös metsästyskoirien koulutus, josta vastaa Jorma Toivonen.

– Mäyräkoirat ovat loistavia. Niitä käytetään paljon peuranmetsästykseen ja kolarieläinten jäljittämiseen. Nyt meillä on kolme mäyräkoiraa, mutta hirvijahdissa on useampia rotuja. Suurriistavirka-avussa koira on korvaamaton apu, hän kertoo.

Jousiammunta innostaa

Yhtenä osana Kalvolan Metsästysseuran toimintaan kuuluu ampumaharrastus. Seuran omaa rataa Kotkajärventien varrella hoitaa Juho Viitaniemi muutaman kaverin kanssa.

– Keskiviikkoisin toukokuusta elokuulle radalla on kaikille avoimet harjoitukset, ei tarvitse olla seuran jäsen sinne tullakseen. Taljalassa käymme ampumassa kivääreillä naapuriseuran paikassa, hän kertoo.

Muutama metsästäjä on innostunut myös jousiammunnasta. Yksi heistä on Jorma Toivonen.

– Se on laji, joka vie mukanaan. Kaksi seuran jäsenistä on ampunut muutaman peurankin jousella. Mutta lupa pitää siihenkin olla ja ampumakoe suoritettuna.

Myös sarville kysyntää

Iittalan lahtivajalla käy joskus vieraita, jotka haluavat itselleen riistaeläinten pääkalloja tai sarvia muun muassa korujen aineksiksi. Komeimpia sarvia metsästäjät itsekin pistävät kotinsa seinälle. Nahkurit taas noutavat varastoon suolatut peuran- ja hirvennahat edelleen jalostettavaksi – ja maksavat ne suolalla. Osa nahoista päätyy koirien puruluiksi.

Kalvolan Metsästysseura ry

Perustettu 1898.

Jäseniä 138, joista aktiivisia noin 70.

Puheenjohtaja Aapo Cederberg, varapuheenjohtaja Mauri Takala.

Elinkeinoviranomaisten hyväksymä lahtivaja ja teurastamo Kotkajärventiellä.

Ampumarata kunnan vanhalla hiekkakuopalla.

Metsästäjien suojelija on Pyhä Hubertus.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

5.8.2020

Päivän Hämeen Sanomat

9.8.2020

Fingerpori

comic