Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Valokuvaaja Jari Kivelä on käynyt myös kriisipesäkkeissä – Sotakuvaajaa hänestä ei kuitenkaan tullut

Jari Kivelä on kuvannut valokuvasarjaansa Gola Fortunate -koulun oppilaita. "Kun valokuvaan, olennaista on ihmisten luottamuksen voittaminen", Kivelä pohtii kuvien syntyä. Kuva: Heli Karttunen

Valokuvaaja Jari Kivelä on tottunut reissaamaan ympäri maailmaa.

– Kun joku on joskus kysynyt, että mistä olen kotoisin, olen vastannut, että lentokentän taxfree-osastolta. Olen muuttanut niin usein, että pysyvyyttä ei ole, vaan matka on päämäärä.

Kivelän vuoden 2013 Gambian matkan satoa on parhaillaan nähtävillä Golan kasvot -näyttelyssä Galleria Raami Daamien tiloissa Verkatehtaalla.

Vaikka kuvaajalla on koti Hämeenlinnassa, täytyy seuraavan matkan olla aina tiedossa.

– Muuten alkaa ahdistaa.

 

Kivelä vietti lapsuutensa Nepalissa. Paluu yläkouluikäisenä yksin Suomeen oli melkoinen kulttuurisokki.

– Hain itseäni lähes kymmenen vuotta, ennen kuin tajusin, mitä haluan tehdä. Sitä ennen tein vaikka mitä duuneja, ja pisimmillään työsuhteet kestivät 3-4 kuukautta.

Kivelän isä valokuvasi paljon ja ajatus kuvaamisesta jäi itämään. Kivelä haki opiskelemaan Tampereelle tv- ja dokumenttikuvaajaksi. Hän valmistui 1996.

– Meillä oli mieletön porukka ja teemme yhä tiivistä yhteistyötä. Sieltä ovat peräisin myös parhaat ystävyyssuhteeni.

Ryhmänsä vanhimpana Kivelä tunsi aluksi huonommuutta nuoriin verrattuna. Ajatus kuitenkin muuttui.

– Kun aloin tehdä dokumentteja, tajusin sen voimavarana, että olin tehnyt erilaisia duuneja enkä aristanut ottaa kontaktia.

 

Vuosituhannen vaihteessa valokuvaaminen kulki muun työn rinnalla. Vuonna 2002 Kivelä perusti yhtiökumppaninsa kanssa kuvapankkifirma Pixoi oy:n.

– Erikoistuin erilaisiin kuvapintoihin. Välillä oli vaikeitakin vuosia, mutta pikkuhiljaa yritykset pyysivät kuvaamaan.

Tänä päivänä firmalla on isoja kansainvälisiä asiakkaita ja työkeikat voivat vaihdella laidasta laitaan. Kivelän mukaan tärkeintä on osata kommunikoida asiakkaan kielellä.

– Esimerkiksi vuonna 1997 kuvasin dokumenttia erakosta ja samalle viikolle sattui Jouko Aholan kuvauskeikka. Kun on viikon sisällä riekkometsällä Lapissa ja käy välillä Las Vegasissa, on kontrasti aika huima.

Kivelä on käynyt myös kriisipesäkkeissä Bosniassa, Sudanin rajalla sekä Kongossa. Sotakuvaajaa hänestä ei kuitenkaan tullut.

– Jos olisi heti tarjottu keikkaa, olisi ehkä tullutkin, mutta onneksi ei, sillä pääni ei olisi sitä ehkä kestänyt.

 

Kivelä on aiemmin kuvannut avustusjärjestöille, kuten Planille ja Unisefille. Golan kasvot -näyttely on ensimmäinen oma kuvausprojekti ja osa Kirkonkulman koulun, opetushallituksen ja ulkoministeriön yhteistyöhanketta.

– Projektit ovat vastapainoa muulle kuvaustyölle.

Omia kuviaan Kivelä on asettanut näytteille vasta hiljattain. Uusi näyttelykin on jo suunnitteilla. Sen teemana on ”in thoughts”, eli ihmisiä omissa ajatuksissaan.

– Minulle on tärkeää saada kontakti niihin ihmisiin, joita kuvaan.

Mutta missä on reissaajan henkinen koti?

– Henkinen kotini on aika monen kuvan pinnalla, osaa niistä kuvista ei ole vielä otettukaan.

 

Jari Kivelän valokuvanäyttely Golan kasvot on esillä Galleria Raami Daamien tiloissa helmikuun loppuun asti.

 

Jari Kivelä

Syntynyt Hämeenlinnassa vuonna 1965.

Asunut 8 vuotta Nepalissa.

Harrastaa: musiikin kuuntelu, lukeminen, ruoanlaitto.

Lempiruoka: nepalilainen ruoka.

”Haluan oppia tuntemaan erilaisia ihmisiä ja avartamaan näkökulmaani.”

Motto:

”Sä olet yhtä hyvä kuin viimeisin duunisi.”

 

 

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset