Kaupunkiuutiset

Valta keskittyykin valtiolle

Kanta-Hämeen tuoreella maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosella on jo toisena virallisena työpäivänään selkeä kuva työnsä lähiajan tärkeimmistä tehtävistä:

– Aivan ensimmäiseksi on pyrittävä vaikuttamaan uudistuvan aluehallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen toimintaa koskevaan lainsäädäntöön. Meneillään on Suomen historian suurin myllerrys, kun kunnilta siirretään merkittävästi valtaa maakuntatasolle. Suurin huoleni on, että valta siirtyykin keskusjohdolle, valtiolle. Tämä vaihtoehto on jo kansalaisten vaikutusvallan vuoksi estettävä.

– Kun uudistuksen raamit on saatu kuntoon, seuraa toimeenpano. Maakuntaliitto ei tule säilymään nykyisessä kuosissaan, mutta sillä on erittäin merkittävä veturin asema.

Maakuntajohtaja Ahonen sanoo suorastaan hykertelevänsä muutosjohtajan haasteiden edessä.

– Minä pidän työssä juuri tällaisesta tilanteesta, jossa tulevaisuus on osin avoinna, eikä kukaan tiedä tarkkaan lopputulosta. Tämä on minulle, koko maakuntaliiton työntekijäkaartille, ja monelle, monelle muulle huikea mahdollisuus rakentaa kokonaan uutta, Anna-Mari Ahonen puhkuu intoa. Puhkuu, vaikka kalenteri on täynnä kauas tulevaisuuteen ja tehtäväkenttä osin uutta.

– Vauhti ei hirvitä, ennemminkin inspiroi. On etuoikeus saada hypätä tällä tavalla liikkuvaan junaan hetkenä, jolloin suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämänmenoon vaikuttavia asioita on poikkeuksellisen paljon pöydällä, kehittämisen kohteena, Ahonen kirjoittaa omassa blogissaan.

– Minulle on aikaisempien työtehtävieni ansiosta luontevaa siirtyä tähän virkaan. Maakuntaliiton leivissä olen nyt kolmatta kertaa, eli kolmas kerta toden sanoo!

Ahonen on toiminut muun muassa maakunta-arkkitehtina, Janakkalan kunnanjohtajana ja Suomen kasvukäytävä -verkoston projektijohtajana.

– Edelliset työt ovat avanneet mahdollisuuksia verkostoitua kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Nyt niitä verkostoja tarvitaan.

Aivan ensimmäiseksi Ahonen sanoo käyttävänsä verkostojaan meneillään olevan maakunta- ja sote-uudistuksen yksityiskohtiin vaikuttamisessa.

Ahonen toivoo, että lait ja normit ovat jatkossa niin sallivia, että maakunnissa pystytään ratkomaan asioita joustavasti, ei pelkästään keskusjohdon määräysten mukaan. Yhtenä esimerkkinä hän ottaa pelastuslaitokset, joita kaavaillaan olevan jatkossa vain viisi.

– Järjestämisvastuu pitää olla 18 alueellisella pelastuslaitoksella, jossa pelastustoimi ja ensihoito ovat yhdessä. Jospa tässäkin asiassa järki voittaisi.

Ahonen perustelee väljempää ohjausta kansantajuisesti:

– Maakuntien tilanteet poikkeavat toisistaan. Kaikkia maakuntia ei voi määrätä tiukasti samaan muotiin. Maakunnille on sallittava myös luova keskinäinen yhteistyö, Kanta-Hämeessä vaikkapa Pirkanmaan kanssa.

– Maakuntien pitää antaa innostua toimintojensa kehittämisestä, ei nujertaa tiukalla ohjauksella, Ahonen painottaa.

Maakuntajohtaja Ahonen näkee valtion ohjauksen riittävän esimerkiksi talouskysymyksissä sillä tasolla, jossa valtio antaa tiukan raamin, mutta maakunnalla itsellään on valta määrittää yksityiskohdat.

– Kustannustehokkuus on tietysti aina muistettava, sitähän tässä haetaan.

Suomen kasvukäytävä -verkoston vetäjänä Anna-Mari Ahonen perehtyi hyvin tarkkaan nauha-alueen kehitykseen. Hänellä riittää varmasti asiantuntemusta pohtia myös sitä, miksi Häme on jäänyt tällä vuosikymmenellä pääkaupunkiseudun ja Tampereen välissä kilpailijoittensa varjoon.

– Vuoteen 2008 maakunnan väkiluku kasvoi tasaisesti. Kuntien ei tarvinnut edes ponnistella kasvun eteen. Sen jälkeen tilanne muuttui, mutta alueen kunnat eivät ole muuttaneet omia toimiaan riittävän voimakkaasti.

– Kunnilta tarvitaan nyt positiivista aggressiivisuutta hyvän tulevaisuutensa takaamiseksi.

Suomessa on menossa valtava kaupungistumisbuumi. Varsinkin nuorempi sukupolvi haluaa elää kaupunkimaisesti, mikä ei tarkoita ahtautta, vaan elämäntapaa jossa korostuvat helppous, liikenneyhteydet, palvelujen läheisyys – urbaani elämänmeno.

– Elämyksiä haetaan ja niitä on pystyttävä jatkossa myös tarjoamaan. Pelkkä asunto ei riitä, olipa se sitten kaupungin ydinkeskustassa tai maaseutumaisemmassa ympäristössä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan väki pakkautuu eteläiseen Suomeen myös seuraavina vuosikymmeninä – liki 90 prosenttia suomalaisista asuu jo nyt Kokkola–Joensuu -linjan eteläpuolella. Kehityssuuntaa on liki mahdoton pysäyttää.

– Häme pystyy ottamaan osansa muuttavista ihmisistä, kunhan tartumme asiaan. Asemanseudun ja Engelinrannan kaltaiset hankkeet ovat Hämeenlinnassa askelia tähän suuntaan, vieläpä hyviä sellaisia.

Ahosen mielestä tähän saakka kaupungistumisen kanssa on toimittu hämäläisittäin, sama pätee elinkeinoelämän kehitykseen. Hämeen yritystoiminta tukeutuu nykyisin liiaksi kotimaan markkinoihin, kansainvälistymisessä meillä on vielä paljon tekemistä.

– Maakuntajohtajana haluan auttaa myös siinä, että yrittäjät, yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoelämän toimijat saadaan aktiivisemmin mukaan globaaliin kehitykseen. Kansantaloutemme tarvitsee viennin vahvistumista, kotimarkkina ei kasvutalkoissa riitä. Sen vuoksi jo toimivien yritysten pitää innostua myös globaaleista markkinoista.

Maakuntajohtaja Ahonen uskoo, että yrityskentässä tukeudutaan jatkossa entistä enemmän verkostoitumiseen isojen toimijoiden kanssa.

– Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta löytynee jatkossa nykyistä enemmän kumppaneita, joiden kanssa yhteistyössä toimimalla päästään uusille markkinoille. Hämeestä täytyy rakentaa yhdessä Etelä-Suomen suurimpien kaupunkien kanssa niin laaja ja vahva kasvu- ja kehitysalusta, että se erottuu myös Euroopan kartalla.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset