Kaupunkiuutiset

Valtakunnan  ensimmäinen

Koulutuskuntayhtymä Tavastia yhdistetään mielikuvissa liki automaattisesti nuorten ammattioppilaitokseen, josta valmistuu autonasentajia, partureita, elintarvikealan osaajia, puuseppiä…

Tämän päivän Tavastia on myös paljon muuta. Tavastia on Suomen ainoa koulutuksellinen kuntayhtymä, joka seisoo kolmella koulutuksellisella jalalla – ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen sekä vapaan sivistystyön varassa.

Koulutuskuntayhtymä hallinnoi ammatillisen koulutuksen ohella jo Hämeenlinnan ja Hattulan lukioita, pian myös Vanajaveden Opistoa. Janakkalan lukioiden osalta neuvottelut ovat käynnissä. Tavastia järjestää myös aikuisopetusta ja Tavastia alaisuudessa toimii myös oppisopimustoimisto.

Maahan muuttaneiden kouluttaminen aina peruskoulusta alkaen on yksi suurimpia viimeisimpiä muutoksia Tavastian arkipäivässä.

Samaan hallintoon on muualla onnistuttu yhdistämään näistä kolmesta osasta korkeintaan kaksi toimijaa.

– Kaikkien kolmen kesken löytyy yhteistyömahdollisuuksia, joilla saavutetaan sekä koulutuksellista että taloudellista hyötyä, kuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen sanoo.

Hyvin käytännönläheinen esimerkki on nuorten koulutuspaikan turvaaminen peruskoulun jälkeen. Viime syksynä jokaiselle Hämeenlinnan seudulla asuvalle nuorelle kaivettiin jatko-opintomahdollisuus peruskoulun jälkeen.

– Haaste oli kova, mutta siinä onnistuttiin, Haajanen sanoo.

Tavastian kirjoilla on nykyisellään 2 400 opiskelijaa ammatillisessa koulutuksessa, 1 400 lukiolaista ja 1200 tutkintotavoitteista aikuisopiskelijaa. Vuoden alusta Vanajaveden monituhatpäinen vapaan sivistystyön opiskelijaryhmä liittyy kokonaisuuteen.

Tavastia työllistää noin 450 vakituisesti. VOPin myötä opettajakunta kasvaa 150 tuntiopettajalla.

Yksiköt yhä kasvavat

Valtiovalta ohjaa jatkossa todennäköisesti paljon nykyistä aktiivisemmin ammatillisia oppilaitoksia ja lukioita nykyistä suurempiin yksiköihin. Tavastia asema ei liene isona toimijana uhattuna, mutta esimerkiksi Forssan ammatti-instituutti ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto ovat liipasimella, kun valtiovalta ohjaa toimintoja nykyistä suurempiin yksiköihin. Sama kokee pieniä lukioita.

– Parhaillaan meilläkin Hämeenlinnassa joudutaan pohtimaan Lammin lukion jatkoa. Taloudellisessa mielessä ongelmana on vähäinen opiskelijamäärä. Kuuden opiskelijan ryhmän opetuskustannukset ovat kuitenkin yhtä suuret kuin 36 opiskelijan ryhmän, mutta saatavat tulot vain kuudesosa, Haajanen ottaa esimerkin

Valtiovalta maksaa lukioissa reilun 5500 euron oppilaskohtaiset kustannukset. Lammilla rahaa menee lähes 8000 euroa oppilasta kohti. Erotus jää kaupungin maksettavaksi.

– Valtakunnallisesti tulevat linjaukset ovat poliittisesti erittäin vaikeita. Päätöksiä on luvattu tehdä, mutta kaikki pallot ovat edelleen ilmassa myös lukioiden järjestämislupien osalta, Haajanen selvittää.

Joka tapauksessa on selvää, että tulevaisuudessa vain suurimmat kaupungit sekä kuntayhtymät saavat koulutuksen järjestämisoikeuden. Koulutuksen ympärillä käydään periaatteessa vastaavaa keskustelua kuin valtakunnallisessa sote-uudistuksessa.

Paljon erilaisia yhteistyötapoja

Tavastiassa kiteytyvät synergiaedut monella tavalla. Ammatillisessa koulutuksessa se näkyy nuorten ja aikuisten yhteisinä koulutuksina, kun aikaisemmin aikuisopiskelijat olivat pääsääntöisesti omissa ryhmissään. Samalla myös tilat ovat yhteiset.

– On kaikille erinomaisen hyvä asia, että rinnakkain on aikuisia ja vasta työelämään kouluttautuvia. Molemmat osapuolet saavat oppia, joka siirtyy suoraan työelämään, Haajanen pohtii.

– Opettajayhteistyö tiivistyy, samoin koulutusten suunnittelu, Haajanen kertoo.

Yksi esimerkki on kielten opiskelu. Kun lukiosta löytyy vain pieni ryhmä opiskelemaan jotakin harvinaisempaa kieltä, voivat he osallistua kansalaisopiston koulutukseen, jossa voi olla myös pieni ryhmä. Kahdesta pienestä saadaan jo toimiva kokonaisuus. Tällä opintojaksolla on myös menossa saksan kielen kurssin opetus videovälitteisesti Parolan lukiosta Lammin lukioon.

– Kansalaisopistossa suoritetut kurssit voidaan hyväksyä lukiolaisen kurssikokonaisuuteen, Haajanen selvittää.

Sama pätee myös ammatillisiin opintoihin. Jossakin muualla aikaisemmin todistettavasti hankittu taito luetaan opiskelijan hyväksi koulutuksessa.

– Tämä koskee erityisesti aikuiskoulutuksessa olevia, mutta myös nuoria.

Maahanmuuttajien osuus kasvaa

Yksi merkittävä osa-alue Tavastian toiminnassa on maahanmuuttajien koulutus, joka keskittyy Hämeenlinnassa Tavastiaan.

– Maahanmuuttajien koulutuksen järjestäminen on verrattain uusi asia. Meille se on iso toiminnallinen muutos. Sen osuus tullee edelleen kasvamaan. Haajanen arvioi.

Vaikeusastetta maahanmuuttajien koulutuksessa lisää se, että muuttajien taustat ovat hyvin erilaisia. Joukossa on yliopistokoulutuksen saaneita, tai toisaalta ilman mitään koulutusta olevia. Tavastiassa tarjotaan sen vuoksi koulutusta peruskoulusta alkaen.

– Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Kielen oppiminen on perusasia, sen jälkeen katsotaan muu opiskelu, Jouni Haajanen selvittää.

– Koulutus on käsittääkseni parasta mahdollista kotouttamista.

Maahanmuuttajat muodostavat tällä hetkellä kymmenen prosenttia koko opiskelijamäärästä. Hämeenlinnan kaupungin väestönkasvu on pysynyt niukasti positiivisena vain maahanmuuttajien ansiosta. Ilman heitä kaupungin väkiluku olisi laskenut.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset