Kaupunkiuutiset

Mielipide: Mikä on valtuutetun vallan ja vastuun suhde?

Hämeenlinnan

Kiitos valtuutettu ja kuntavaaliehdokas Irma Taavelalle (sd.) valtuutetun valtaa koskeneesta kirjoituksesta (HKu 27.4.). Kerrankin joku valtuutettu uskaltaa kertoa omasta vallastaan tai siitä, että onko sitä.

Ennen kuntavaaleja melkein tärkein tieto varsinkin uusille ehdokkaille on, että mitä he valinnan sattuessa kohdalle oikeastaan voivat tehdä.

Vaikeaa uuden on tulla valituksi, sillä nykyisestä valtuustosta vain 14 jättäytyy pois ja ehdokkaina on entisiä ministereitä ja entisiä valtuutettuja vuosien takaa. Käytännössä alle kymmenelle aidosti uudelle on tilaa ja näitä aidosti uusia ehdokkaita on pari sataa. Nykyvaltuutetut valitaan uudelleen. Tätä puolueet eivät muista kertoa, kun rekrytoivat ehdokkaita.

Niin, mikä on valtuutetun vallan ja vastuun suhde? Vastuusta toki tiedän juridiikan ja havaintojeni perusteella, että käytännössä valtuutetulla ei ole vastuuta.

Vaikka kunnan tai kaupungin talous olisi hoidettu ala-arvoisesti suurine alijäämineen (kuten Hämeenlinnassa), siitä ei seuraa mitään valtuutetuille, eikä varsinaisesti taloudesta vastuussa olevalle kaupungin- tai kunnanhallitukselle. Vastuuvapaus myönnetään tarkastuslautakunnan kosmeettisilla lausunnoilla varustettuna ja kuten totesin, samat valtuutetut valitaan uudelleen, jos vain ovat ehdolla.

Taavela kirjoitti, että virkamiehillä on enemmän valtaa kuin pitäisi. Näin olen epäillytkin ja päätellyt sen siitäkin, että he eivät kysyttäessä kerro mitään edes omista tehtävistään. Kuntapolitiikan todellisista vallanpitäjistä ei puhuta ainakaan ulkopuolisille (siis kansalle), ettei se valta vain katoa tai sitä ei otettaisi pois.

Hallintosäännöllä tilannetta voisi siis muuttaa. Valtuutetulla on myös oltava tietoa ja hankittava sitä lisää ja avaraa näkemystä, muuten hän on muiden vietävissä ja kansan (ei siis puolueen) valtuutus menee hukkaan.

Rafael Hellsten

kuntavaaliehdokas, Liike Nyt, Hämeenlinna

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset