fbpx
Kaupunkiuutiset

Vanajanlinnan salaperäinen omistaja järjesti lahjoja lähiseudun lapsille ja juhlia saksalaisille natseille

Tilanteet voivat vaihtua sotaoloissa nopeasti. Se on hyvä muistaa tänäkin päivänä, kirjoittaa toimittaja Riikka Happonen kolumnissaan.
Riikka Happonen Kuva: Toni Rasinkangas / HäSa
Riikka Happonen Kuva: Toni Rasinkangas / HäSa

Hakaristiliput liehuivat 80 vuotta sitten Vanajanlinnan pihalla ja natsi-Saksan valtakunnankotkat vartioivat portinpieliä. Aikalaisten huhupuheiden mukaan kartanolla vieraili jopa valtakunnanmarsalkka Herman Göring.

Vain muutama vuosi myöhemmin kartano olikin Neuvostoliiton omaisuutta ja kommunistisen Sirola-opiston käytössä. Näin nopeasti voivat tilanteet vaihtua sotaoloissa. Se on hyvä muistaa tänäkin päivänä.

 

Vanajanlinnan tuntemattomampi menneisyys nousi esille Matti Blomqvistin kirjassa Elämäni asekauppiaana – Willi Daugsin uskomaton elämä Suomessa.

Blomqvist törmäsi metsästyskartanon entisen omistajan nimeen sattumalta jo vuosikymmeniä sitten. Hänelle jäi kuva, ettei salaperäisestä liikemiehestä tiedetty koko totuutta.

Eläkkeelle jäätyään Blomqvistilla oli vihdoin aikaa suorittaa tutkimuksensa loppuun ja kirjoittaa ne dokumenttiromaaniksi, joka julkaistiin viime viikolla.

 

Kirjassa kerrotaan, että Willi Daugs osti kartanon 1941 kiusatakseen presidentti Risto Rytiä, joka oli havitellut sitä kesäasunnokseen. Rikas saksalainen sai Vanajanlinnan vieläpä kaksi miljoonaa markkaa halvemmalla kuin mitä valtio oli siitä tarjonnut.

Kaiken lisäksi Suomi joutui vielä myöhemmin kartanon maksumieheksi. Kun saksalaisten omaisuutta sodan jälkeen luovutettiin Neuvostoliitolle sotakorvauksina, Suomen valtio joutui pulittamaan Vanajanlinnan kiinnityksistä Daugsille 200 000 dollaria.

Blomqvistin mukaan bisnesmies Daugs itse ei ollut natsien kannattaja, vaikka sallikin näiden käyttävän kartanoaan metsästysjuhlissaan.

Kartanonherra teki kuulemma mielellään hyväntekeväisyyttä. Jouluisin hän jakoi anteliaasti lahjoja lähiseudun vähävaraisille perheille, vaikkei muuten pitänytkään itsestään Hämeenlinnassa juuri melua.

 

On kiinnostavaa, että Vanajanlinnan historiaa valaistaan nyt monilta eri kanteilta. Sitä varten on perustettu oma perinneyhdistyskin.

Satavuotisjuhliin on kaksi vuotta aikaa. Viimeistään silloin olisi aika kuulla lisää kaikista kartanon nimekkäistä asukkaista.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset