fbpx
Kaupunkiuutiset

Vedet kirkkaita – happi vähissä

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tutki 10.–12. elokuuta kaikkiaan yhdeksän järveä Hämeenlinnan ja Hattulan alueella. Näytteenottopisteitä oli yhteensä 14.

Hattulassa tutkittiin Tömäjärven tilaa. Hämeenlinnassa tutkimuksen kohteina olivat Veittijärvi ja Vuolijärvi Hauholla, Kankaistenjärvi Kanta-Hämeenlinnassa, Valkealammi Kalvolassa, Selkjärvi Lammilla, Suolikkojärvi Rengossa sekä Oksjärvi ja Poutunjärvi Tuuloksessa.

Näytteenotot sujuivat pääosin hyvin voimakkaista tuulista huolimatta. Järvien pintavesi oli 19–20-asteista. Samalla tehtiin havaintoja rantojen ja vesien eliöstöstä.

– Tutkimusjärvillä havaittiin myös kuikkia, selkälokkeja ja laulujoutsenia. Kasvilajistosta maininnan arvoisia ovat heinävita, nuottaruoho, lännenmaarianheinä ja rantaleinikki, Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila kertoo tiedotteessaan.

Hattulan Tömäjärven lähes neutraalin ja kirkkaan veden näkösyvyys ulottui 3,2 metriin. 9,5 m syvyydessä eli metrin päässä pohjasta happipitoisuus oli laskenut 3,3 prosenttiin.

Rengon Suolikkojärven pinnalla havaittiin suopursuruosteen itiöitä ja näkösyvyys jäikin 1,1 metriin. Veden pH oli hieman emäksen puolella. 16 metrin syvyydessä happea oli vain 0,3 % ja sameuskin oli hieman noussut.

Pintavedeltään neutraalin ja kirkasvetisen Valkealammin syvänteen alusvedessä, n. 5,5 m syvyydessä oli niin ikään happi vähissä (1,4 %) ja sameus lisääntynyt. Valkealammin näkösyvyys oli 3,3 m.

Poutunjärven pintavesi oli hieman hapanta ja kirkasta: näkösyvyys ulottuikin 3,1 metriin. Pohjan tuntumassa (4,5 m) happi oli tässäkin järvessä vähissä (n. 2 %).

11 metriä syvän Veittijärven vesi oli kirkasta ja hieman hapanta. Näkösyvyys oli 2,8 m. Pari metriä pohjan yläpuolella oli vielä 19 % happea, mutta metrin päässä pohjasta se laski n. 2 %:iin.

Vain 1,5 m syvyisessä Vuolijärvessä happea riitti pohjalle asti. Vesi sen sijaan oli sameaa: näkösyvyys ulottui vain 80 cm:iin.

Lammin Selkjärvi on myös varsin matala ja happea sielläkin oli pohjalle kohtalaisesti. Vesi on hapanta ja kirkasta. Näkösyvyys ulottui 2,8 metriin.

Keskiviikkona 10.8. voimakkaan tuulen sekoittamana Oksjärven ja Kankaistenjärven vesi oli metrin syvyydessä 18–19-asteista. Oksjärven pintavesi oli hieman neutraalia happamempaa ja eteläosan lahdissa lievästi sameaa, mutta pohjoisosan pisteellä kirkasta. Oksjärven itäosan mittauspisteellä happipitoisuus oli pohjalla vain parin prosentin luokkaa, muilla pisteillä happipitoisuus oli joko hyvä tai kohtalainen. Näkösyvyys oli parhaimmillaan 3,3 m.

Kankaistenjärven vesi oli kirkasta ja näkösyvyyttä oli Kivikarin pisteellä jopa viisi metriä. Happipitoisuus oli säilynyt hyvänä myös syvempien pisteiden alusvedessä ja alimmillaan se oli n. 18 %.

Oksjärven ja Kankaistenjärven näyteanalyysin kustannuksista vastasivat kyseisten järvien suojeluyhdistykset. Muiden järvien tutkimusten kustannuksista vastasi Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset