Kaupunkiuutiset

Veijo Marin – naprapaatti

Veijo Marin on ammatiltaan poikkeus Hämeenlinnassa–hän on kaupungin ainoa täysipäiväisesti työskentelevä naprapaatti. Marin aloitti lääkärikeskus Linnan Klinikalla heinäkuun alkupuolella.

Naprapaatti on ammattikuntana Suomessa vielä pieni. Koko valtakunnasta heitä löytyy noin 200. Naprapaatti on Valviran rekisteröimä nimikesuojattu manuaalisen lääketieteen ammattilainen.

Nelivuotinen ammattikorkeakoulutason koulutus käynnistyi Suomessa vasta 2000-luvun alkupuolella. Aikaisemmin, ja yhä edelleen, suomalaiset saavat koulutusta myös Tukholmassa.

– Naprapatia on kovaa vauhtia rantautumassa myös Suomeen ja tulossa vähitellen koko kansan tietoisuuteen, naprapaatti Veijo Marin selvittää.

– Koulutus pohjautuu alan tuoreimpaan tutkimustietoon ja siinä pureudutaan hyvin syvällisesti tuki- ja liikuntaelimistöön. Naprapatiassa korostuu kliinisen tutkimisen osaaminen, Marinin mielestä asiakkaan etu olisi hakeutua heti vaivojen ilmaantuessa alan ammattilaisen pakeille:

– Naprapaateille hakeudutaan vielä yleensä vasta sitten, kun perinteisemmät keinot on kokeiltu hierontaa ja fysioterapiaa myöten. Sen seuraus on, että naprapaateille hakeutuvat usein jo kroonisista kivuista ja vaivoista kärsivät.

– Kun vaivoja ja ipuja hoidetaan heti alkuvaiheessa, asiakas välttää pitkät kipujaksot ja sairauslomat. Pitemmälle kehittyneet vaivat vaativat aina myös pitemmät hoitojaksot. Se on taloudellisestikin asiakkaalle arvokkaampaa.

Tyypillisimpiä naprapaattien asiakkaita ovat huimauksesta, niska-, hartia ja nivelvaivoista kärsivät. Kaikkein suurin ryhmä on kuitenkin erilaisia selkävaivoja potevat ihmiset.

– Selkäkipuja on nykyisin kaikenikäisillä. Minun nuorin hoidettava on olluti 9-vuotias.

Veijo Marin painottaa, että naprapaatin tehtävänä on ensisijaisesti pyrkiä poissulkemaan muu kuin tuki- ja liikuntaelinperäinen vaiva, ja vasta tämän jälkeen pyrkiä etenemään kohti diagnoosia ja hoitoa. Joskus apuna joudutaan käyttämään kuvantamistutkimuksia tai muun lääketieteen erikoisalan osaamista.

Marinin painottaa sitä, että ammattilaisen täytyy selittää asiakkaalle ymmärrettävästi oireiden syyt ja oireilun tavallinen käyttäytyminen sekä antaa neuvoja, mitä asiakas itse voi oireilun helpottamiseksi tehdä, ettei asiakkaan tarvitse poistua vastaanottokäynnin jälkeenkin vielä epätietoisena.

– Ohjaan potilaan oikeaan osoitteeseen, jos diagnoosi osoittaa, etteivät minun tarjoamani hoidot ole juuri siihen tilanteeseen sopivia.

Yleisten selkävaivojen taustalla voi olla monenlaisia altistavia tekijöitä; elintavat, synnynnäiset tekijät, urheiluharrastus väärällä tekniikalla, toistorasitus erityisesti nuorilla urheilijoilla jne.

– Nykytyöelämässä tärkein asia on työn riittävä tauotus. Kukaan ei pysy kunnossa tuntikausien istumisella. Kun nousee välillä työpöytänsä ääreltä ja vaikka kävelee pikkulenkin, niin selkäkin kestää paremmin.

Urheilua harrastavien kohdalla asiaan pureudutaan myös tarvittaessa yhdessä hänen valmentajansa kanssa, löydämmekö esimerkiksi harjoittelusta jotain alttiutta urheilijan oireilulle.

Jos ihminen ei liiku, niin vaivoja ilmaantuu takuuvarmasti. Ihminen tarvitsee fyysistä rasitusta, Marin patistaa kansalaisia fyysisen rasituksen pariin.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset