Kaupunkiuutiset

Viikinkiajan kätketyt aarteet esillä linnassa

Ihmiset ovat kautta aikojen piilottaneet arvoesineitään maahan. Kätköt saattoivat liittyä sotiin ja niiden aiheuttamaan turvattomuuteen, mutta myös rauhan aikaan maan povi oli paras paikka rikkauksien säilyttämiseen.

Kansallismuseo avasi 10. marraskuuta Hämeen linnassa näyttelyn, jossa näitä mittaamattoman arvokkaita aarteita on ensi kertaa nähtävillä lähellä niiden löytöpaikkaa. Rikkauksien Häme -näyttelyssä on esillä muun muassa vasta viime vuonna esiin kaivettu Hämeenkosken hopea-aarre.

– Kanta-Hämeen Menneisyyden etsijät löysivät aarteen pellolta viime helatorstaina, amanuenssi Frida Ehrnsten kertoo.

– He ilmoittivat havainnosta ja Museoviraston koekaivausryhmä lähti paikalle, josta löytyi 301 viikinkiaikaista hopearahaa.

Etolan kylän rahakätkö on suurin viikinkiajalta päivänvaloon tullut aarre Suomessa vuosikymmeniin.

– Rahat ovat hopeaa ja aika hyvääkin sellaista. Vanhimmat kolikot ovat 900-luvulta, mutta valtaosa on vuosilta 1025-1027.

Suurin osa Suomesta löydetyistä viikinkiajan kätköistä on peräisin Hämeestä tai Varsinais-Suomesta. Hämeen alueelta niitä tunnetaan noin 20.

Hämeellä on pitkä historia asutettuna alueena jo varhaiselta kivikaudelta. Seutua halkoi muinaislinnojen ketju, johon kuuluivat Sääksmäen Rapolanharju, Hattulan Tenhola ja Janakkalan Hakoinen. Linnat ja niiden ympärille syntyneet muinaispitäjät olivat merkki järjestäytyneestä yhteiskunnasta. Hämettä vaurastuttivat myös monet kauppareitit, kuten rannikolle kulkeva Härkätie sekä Kymenlaaksoon ja Viipuriin johtava Ylinen Viipurintie.

Ehrnsten antaa tunnustusta Menneisyyden etsijöille, joiden metallinpaljastimet ovat paikallistaneet hämmästyttävän määrän koruja, aseita, työkaluja ja rahoja hämäläisestä maaperästä.

– He ovat hyvin aktiivisia ja heillä on poikkeuksellisen iso tietämys siitä, missä potentiaaliset löytöpaikat sijaitsevat, Ehrnsten kehuu.

– Esineet ovat todella mielenkiintoisia, mutta täytyy myös muistaa, etteivät löydöt säily noin vain. Esineiden konservointi ottaa niin aikaa kuin rahaakin ja se on syy, miksei kaikkea Hämeenkoskelta löydettyä esineistöä ole nyt mukana näyttelyssä.

Maahan kaivetut rahat on saatettu piilottaa kerralla, yhden sukupolven aikana tai kätkö on saattanut olla käytössä miespolvesta toiseen. Syystä tai toisesta osaa aarteista ei ole aikoinaan kaivettu esiin, vaan ne on löydetty meidän aikanamme.

– Jotakin on varmaan sattunut, kun perhe, suku tai ryhmä ei ole päässyt aarrettaan hakemaan.

– Esimerkiksi Hämeenkosken aarre on ollut tuona aikana hyvinkin arvokas, eikä tuollaisia rahoja ole tavallisella ihmisellä ollut. Kyseessä on saattanut olla kauppias tai joku muu varakas henkilö.

Viikinkiajan rahat tulivat Suomeen Venäjän kautta nykyisten Irakin, Iranin, Uzbekistanin ja Afganistanin alueilta. 1000-luvun alussa yleistyivät saksalaiset sekä englantilaiset hopearahat ja rahaa alettiin valmistaa myös Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Hämeenkosken aarteen lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa kolme viikinkiajan kaulaketjua, plootuja Asikkalasta, Sysmän Väärämaan kätkön aarteita, Hämeenkosken Santahaudanmäen miekka ja Hauhon Männistönmäen Johannes-miekka.

– Näyttely on todellakin vain hyvin pieni otanta, Ehrnsten sanoo.

– Hämeenlinnastakin on löydetty poikkeuksellisen paljon 1700-luvun aineistoa, joten jossakin vaiheessa varmaankin nähdään isompi näyttely näistä aarteista.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset