Kaupunkiuutiset

Vika on usein omistajassa

Suomen kotitalouksissa on tällä hetkellä jo satoja tuhansia koiria. Valtaosa niistä käyttäytyy hyvin ja toimii omistajansa toiveitten mukaisesti.

Joukkoon mahtuu kuitenkin ns. ongelmakoiria. Näistä tapauksista suurimmassa osassa ongelma on hihnan taluttajan puoleisessa päässä, harvemmin itse koirassa.

– Ongelmatapauksissa omistaja lakaisee useimmiten hankaluudet piiloon, vaikka ylivoimainen valtaosa poikkeavuuksista voidaan ratkaista yhdellä koulutuskerralla. Oppia saavat sekä omistaja että koira, koiraongelmia ammatikseen ratkaiseva Jonna Nurmi sanoo. Pälkäneelle kotipaikkaansa pitävä Nurmi kouluttaa ongelmakoiria sekä omassa toimipisteessään että asiakkaan kotioloissa.

Tyypillisimmillään kotikoirien käyttäytymisvaikeudet esiintyvät voimakkaana hihnassa vetämisenä, ihmisiä vasten hyppimisenä, eroahdistuksena, ruoka-aggressiona sekä ”remmirähjäyksenä” toisille koirille tai ihmisille. Liki jokainen suomalainen näkee päivittäin näin käyttäytyviä lemmikkejä ulkoilureiteillä tai pihapiirissään.

– Valtaosaan häiriöistä löytyy ratkaisu hyvin nopeasti. Suurempi hankaluus on saada omistaja liikkeelle avun hankkimiseksi, Jonna Nurmi sanoo kokemuksesta.

Koiran omistajalle kasvaa hyvin usein henkinen lisätaakka, kun hän huomaa koiransa käytöksessä poikkeavuuksia.

– Omistaja häpeää, jos ei hallitse lemmikkiään, kun päinvastoin pitää hakea avoimesti apua tilanteen korjaamiseksi. Hyssyttelemällä ja piilottelemalla ongelma vain pahenee.

Hänen mielestään on aina riski, että ongelmakäyttäytyminen voi johtaa äärimmillään vaaratilanteisiin.

– Kukaan ei halua, että koira puree omistajaansa tai vierasta.

Jonna Nurmi neuvoo osallistumaan erilaisten alan järjestöjen ja seurojen toimintaan, josta löytyy useimmiten ”ensiapu”. Tarvittaessa neuvoja löytyy ammattikouluttajalta.

– Silloin pitää hakea neuvoja, kun tuntee ensimmäisen kerran ettei hallitse koiraansa, Nurmi opastaa. Ongelmien kanssa sinnittely ei vie piiruakaan eteenpäin.

Ei pelkkää mustavalkoista

Koirien koulutukseen pätevät periaatteessa samat säännöt kuin lapsien kasvatukseen. Rajat täytyy määrittää, mutta ei ole olemassa yhtä ja ainoaa tapaa.

– Toisaalta on myös niin, ettei koira ole missään nimessä perheen lapsi. Koira ei opi lukemaan ihmistä samalla tavalla kuin lapsi oppii aikuisesta. On hyvä muistaa, että koirapentueessakin emo pitää kurin ja järjestyksen, tarvittaessa myös fyysisesti. Koira on laumaeläin ja tarvitsee aina johtajan. Ilman johtajuutta syntyy ongelmia.

Jonna Nurmi muistuttaa, että kasvavalle pennulle on osattava antaa rajat. Leikkivänä pentuna koiraa ei voi pitää koko ikäänsä.

– Koirien koulutuksessa on jakauduttu mielestäni liian mustavalkoiselle uralle. Toiset kouluttavat vain käskyjen ja rangaistusten avulla, toiset pelkästään palkitsemisella ja hyväilyllä. Minun mielestäni täytyy löytää jokaiselle yksilölle sopiva vaihtoehtojen kirjo, Jonna Nurmi selvittää.

Hän painottaa, että ensin on saatava selville, mitä poikkeava käyttäytyminen on peräisin, vasta sitten valitaan koulutustapa.

– Jokaisen koiran kohdalla on asiaan tartuttava määrätietoisesti, varmuudella ja oltava koiralle selkeä johtaja. Sellainen johtaja, johon koira voi jatkossa luottaa, olipa esimerkiksi rähjäämisen taustalla mitä tahansa.

Hän sanoo näkevänsä koulutustarpeet jo tutustumiskäynnillä, jonka aikana sekä keskustellaan omistajan kanssa että seurataan koiran käyttäytymistä.

– Valtaosa, vaikkapa vetämisongelma, ratkeaa hyvin nopeasti. Yksi koulutuskerta riittää.

Hankinnassa järki mukana

Jonna Nurmi on kouluttanut koiria, myös ongelmakoiria, jo yli 25 vuoden ajan. Hän on hankkinut tietoa omatoimisesti ja kouluttautunut erilaisilla kursseilla. Varsinaista ongelmakoirien ohjaajien koulutusta Suomessa järjestetään satunnaisesti, mutta ohjaajien koulutuksessa ei ole yhtenäistä linjaa.

Nykyisin hän toimii koirien kasvattajana, alan tarvikeliikkeen omistajana ja ongelmakoirakouluttajana. Hänen ensimmäinen ohjeensa koiraa havittelevalle on, ettei rotua valittaisi pelkästään ulkonäön perusteella.

– Kotikoirien ongelmista päästäisiin pitkälle eroon, kun koiran hankinnassa käytetään järkiperusteita. Ensimmäiseksi pitää selvittää, millainen rotu sopii perheelle ja siihen asuinympäristöön. Voimakastahtoinen vartiointikoira ei sovi kerrostalon asukiksi, jos käy vain lyhyillä aamu- ja iltalenkeillä, Jonna Nurmi ottaa kärjistetyn esimerkin.

– Pitää pohtia, mitä koiralta halutaan.

Rotuominaisuuksia vertailemalla selviää muun muassa lemmikin koko, liikunnan tarve, turkin hoitotarve jne.

Hän muistuttaa, ettei kaikista koirista ole missään nimessä perheen ensimmäiseksi koiraksi.

– Koiraa pitävien kannattaa myös muistaa, että perheen vaihtuvat elämäntilanteet vaikuttavat rotuvalintaan. Saman rodun edustajaa ei kannata pitää koko ikäänsä lemmikkinä pelkän ulkonäön vuoksi, jos omat elämäntilanteet ja ajankäyttömahdollisuudet muuttuvat.

Jonna Nurmi vakuuttaa, että monista ongelmista päästäisiin pelkästään koirien liikuntaa lisäämällä.

– Jos kotipiirissä ei ole tilaa, on mentävä alueelle, jossa koira saa liikkua. Koirille on järjestettävä myös aivojumppaa. Se pitää ne virkeinä.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset