Kaupunkiuutiset

Viljasatoa saatiin talteen viime hetkellä

Viime viikon pouta pelasti viljasadon, mutta kosteus ja osin lako aiheuttavat varmuudella laatutappioita. Moni viljelijä vietti viime viikon puimurin ratissa, sillä vain murto-osa puinneista oli pystytty tekemään aikaisemmin. Syyskuun loppuun jääneet puinnit eivät sinänsä ole aivan poikkeuksellista.

– En muista että oman viljelijänurani aikana olisi kaksi ilmiötä osunut samalle vuodelle. Viljat eivät vieläkään täysin valmistuneet koska kesän lämpösumma jäi liian alhaiseksi. Esimerkiksi vehnän joukossa oli vielä viime viikolla vihreää, mutta pelto oli puitava, koska sateita on luvassa eikä vilja enää juurikaan vartu päivän lyhyydenkin takia. Toisena tekijänä oli poikkeuksellisen märkä syksy. Paikoitellen viljaa saattaa jäädä korjaamatta, koska pellot eivät puimureita kanna. Vaikka vilja saadaan korjatuksi, on se kosteaa, mikä lisää kuivauskustannuksia huomattavasti ja laatutappiot noussevat myös melko suuriksi, MTK Hämeen puheenjohtaja Arto Laine sanoo.

Viljelijöillä oli pakkorako puida viime viikolla, koska täksi viikoksi luvassa on sateita.

– Tappiot taitavat jäädä viljelijälle vaikka kompensaatioista on keskusteltu valtion kanssa. Itse sain puiduksi kaikki viljat viime viikolla mutta rypsi on vielä puimatta eikä tilanne kovin hyvältä näytä. Ensimmäiset puinnit tein syyskuun puolivälissä vaikka satoikin. Viljaa oli pakko ottaa talteen aika märkänäkin

Laine olisi muiden viljelijöiden lailla toivonut poutaviikosta tuulista ja vaikka hieman viileämpääkin. Tuuli olisi kuivattanut viljaa luontaisesti. Poudasta huolimatta yöllä noussut kaste vaikutti tähkässä pitkälle iltapäivään.

Tähkässä märkyys säilyy eikä tähkä ehdi päivän lyhyyden vuoksi täysin kuivua. Normaalisti viljan kosteusprosentin pitäisi olla 15–25 prosentin välillä, mutta viime viikolla puin kosteudeltaan noin 30 prosenttista viljaa

Syyskuun kovat sateet lakoontuvat viljoja ja märkyys kasvattaa ongelmaa. Lakoviljaakin voi puida mutta märässä pellossa lakovilja kärsii mittavat laatutappiot.

Kun tähkä alkaa itää ei vilja kelpaa edes välttämättä rehuksi.

– Tuolloin viljasta ei ole kuin polttolaitoksiin mutta viljelijä saa siitä tuskin muuta kuin rahtikustannusten hinnan.

Laine epäilee, että syysviljojen kylvöt jäävät vähiin. Myöhäinen korjuu, märät pellot eivät innosta viljelijöitä kylvöihin.

– Isoin ongelma on varmaan rukiissa. En oikein usko, että teollisuuden vaatimaa määrä ruista saadaan kylvetyksi. Suomessa on käytetty 100-prosenttisesti kotimaista ruista, mutta ensi vuonna sitä ei ehkä ole riittävästi tarjolla teollisuudelle, sanoo Laine.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset