Kaupunkiuutiset

Villiyrtit osa 6: Apilasta on myös rohdoksi ja ravinnoksi

Metsäapila on sekoitettavissa puna-apilaan mutta kukinto on hieman punertavampi ja lehdet ovat tummemman vihertävät Kuva: Kimmo Rikkonen
Metsäapila on sekoitettavissa puna-apilaan mutta kukinto on hieman punertavampi ja lehdet ovat tummemman vihertävät Kuva: Kimmo Rikkonen

Apilat lienevät monille tuttuja pihojen, puutarhojen, niittyjen ja teiden varsien kasvimaailman värittäjinä.

Valkoapila on matalakasvuinen, pyöreitä lehtiä kasvista löytyy kolme ja kasvi tekee valkoisen pallomaisen kukinnon.

Puna-apila kasvaa korkeampana ja tekee punaisen kukinnon. Lehdet ovat soikean muotoiset ja niissä on keskellä vaalea laikku.

Metsäapila on sekoitettavissa puna-apilaan mutta kukinto on hieman punertavampi ja lehdet ovat tummemman vihertävät sekä niistä puuttuu vaalea laikku.

Alsikeapila muodostaa kukinnon, jossa on valkoista ja punaista sekä siinä on parfyymimainen tuoksu.

Matalakasvuinen valkoapila tekee pallomaisen kukinnon. Kuva: Kimmo Rikkonen
Matalakasvuinen valkoapila tekee pallomaisen kukinnon.

Ravintokäyttöön apiloista soveltuvat valko-, puna- ja metsäapila. Alsikeapilaa ei suositella nautittavaksi ravinnoksi. Apiloista hyödynnetään ruokakäyttöön lehtiä ja kukkia.

Lehdet sisältävät runsaasti proteiinia ja niitä voidaan nauttia leivän päällä tai salaateissa. Makeahkot kukat maustavat leivonnaisia, leipiä ja sämpylöitä, koristavat kakkuja ja niistä voi valmistaa hunajan kanssa hyvänmakuista teetä.

 

Apiloita käytetään myös rohtokäytössä ja varsinkin puna-apila on niistä suosituin. Puna-apilalla sanotaan olevan rauhoittava vaikutus ja se myös torjuu flunssaa. Puna-apila on luonnon oma estrogeenilähde flavonipitoisuutensa vuoksi.

 

Apilat voidaan säilöä kuivaamalla tai pakastamalla. Ravintokäytössä apiloita ei suositella käytettäväksi suuria määriä kerralla, sillä ne sisältävät myös myrkyllisiä ainesosia. Joidenkin lähteiden mukaan ne saattavat runsaina määrinä nautittuna johtaa keskenmenoon tai hedelmättömyyteen.

Muiden villiyrttien tapaan apiloiden kokeileminen ruuanlaitossa kannattaa aloittaa pienillä määrillä ja katsoa soveltuvatko ne omaan elimistöön.

 

Kimmo Rikkonen

Kirjoittaja on erä- ja luonto-opas Luontopalvelu Korpivalkeasta.

Apilasämpylät

2 dl apilan kukkia

6–8 dl sämpyläjauhoja

0,5 l vettä

1–2 rkl hunajaa

25 g hiivaa

hieman suolaa

Valmistus:

Liota kukkia ensin tunnin verran vedessä, lisää hiiva, mausteet ja jauhoja sen verran, että taikina irtoaa kulhon reunoista.

Kohota reilu tunti, pyörittele sämpylöiksi ja paista noin 15 minuuttia 250-asteisessa uunissa.

 

Villiyrtit osa 5: Ahomansikasta on moneksi – Tuttu lapsuuden kesäherkku käy myös rohdoksi

Villiyrtit osa 4: Maitohorsma on täyttä ravintoa

Villiyrtit osa 3: Ravitseva ja hoitava voikukka

Villiyrtit osa 2: Monikäyttöinen nokkonen on todellista luonnon superfoodia

Villiyrtit: Vuohenputki antaa makua – Katso resepti kesäiseen vuohenputki-mansikkasalaattiin

 

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset