fbpx
Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Ykköskorttelin läpi suunniteltiin 1950-luvulla aurinkoista kävelykatua – Miltä Hämeenlinnan keskusta näyttäisi, jos Harald Grönin toive olisi toteutunut?

Hallituskatu 11 eli säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti oli 1950-luvun alussa täynnä liikehuoneistoja. Kotimuseo perustettiin 1965. Kuva: HäSa arkisto
Hallituskatu 11 eli säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti oli 1950-luvun alussa täynnä liikehuoneistoja. Kotimuseo perustettiin 1965. Kuva: HäSa arkisto

Liikemies Harald Grön osti vuonna 1934 Hämeenlinnan Ruusu-korttelin (nykyisen Ykköskorttelin) keskeltä tontin, johon kuului Jean Sibeliuksen syntymäkoti Hallituskadulla ja useita muita rakennuksia, joista osa oli Raatihuoneenkadun puolella.

– Me asuimme kaksikerroksisessa tiilitalossa, joka oli sisäpihalla syntymäkodin takana. Isoveljeni Pepe oli jostain kuullut, että talossa oli ollut kieltolain aikana salaisia peliluolia, liikemiehen poika Martti Grön muistelee.

Isä sai idean

Perheellä oli monenlaista liiketoimintaa Hämeenlinnan keskustassa. Gröneillä oli autokauppa, kangasliike Raatihuoneenkadulla ja lankakauppa Sibeliuksenkadun mäessä.

– Siskolle laitettiin Sibeliusten taloon oma liike, jossa hän myi naisten alusvaatteita.

Harald Grönillä oli suuria suunnitelmia tontilleen. Hän halusi rakennuttaa kävelykadun korttelin halki Raatihuoneenkadulta Hallituskadulle.

– Hän oli ideasta innoissaan. Siihen olisi tullut sitten kaksikerroksisia liiketaloja molemmin puolin, Martti Grön kertoo.

– En tiedä, mitä siinä sitten tapahtui, kun hän lopulta myi koko tontin pois.

Hienoa elämää

Vuonna 1944 syntyneen Martti Grönin lapsuudessa syntymäkodin talossa toimivat Hämeenlinnan Hattu ja Pukimo, kukkakauppa Primula ja kenkäkauppa Maire.

Syntymäkodin vieressä torin puolella oli tismalleen samanlainen puutalotalo. Tonttiin kuului myös Raatihuoneenkadulla oleva pitkä puurakennus, jossa oli Levy-Heikin liikehuoneisto. Sen vieressä Sirkka Valli piti kioskia.

– Hienoa elämää se oli siihen aikaan. Pihassa pystyi pelaamaan mitä vaan ja opeteltiin autoa pakittamaan. Meidän ikkunastamme näkyi kirkkokin, kunnes Asunto Oy Hämeenportin talo sitten rakennettiin.

Lahjoitus kaupungille

Harald ja Kirsti Grön lahjoittivat vuonna 1955 omistamallaan tontilla olevan Sibeliuksen syntymäkodin Hämeenlinnan kaupungille museon perustamista varten. Vuonna 1959 myös talon tontti siirtyi kaupungin omistukseen.

Vanhoilta ajoilta Grönin autotallissa on vieläkin muistona puukorinen Chrysler vuosimallia 1936.

– Sen kanssa kävi vähän nolosti. Kuskattiin auto Myllymäkeen, mutta pihalle jäi yöksi moottori ja muita osia. Kun seuraavana päivänä tultiin niitä hakemaan, ne oli viety kaatopaikalle ja kaadettu päälle kaksi metriä hiekkaa.

Syntymäkoti hukkuu

Ykköskorttelin uudet suunnitelmat korkeine rakennuksineen eivät juurikaan miellytä kulmakunnan entisen asukkaan silmää.

– Sibeliuksen syntymäkoti hukkuu sinne isojen talojen sekaan, Grön tuumailee.

Hän on vuosien varrella monesti miettinyt, miltä kortteli näyttäisi, jos isän suunnitelmat olisivat toteutuneet.

– Nykyinen Reskahan on aika tavalla varjossa, mutta sillä kävelykadulla aurinko olisi paistanut keskellä päivää.

Pitäisikö syntymäkoti sitten siirtää?

– En osaa oikein sanoa. Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että se menettää arvonsa, jos se siirretään.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset