Kiekko

Älykiekkojärjestelmä laajenee kaikkiin liigakaukaloihin – “Lisää sirkushuveja ihmisille”

Viiden vuoden sopimuksen älykiekkojärjestelmästä tehnyt Liiga valmistautuu uuteen aikaan koko sarjan leveydellä. Tulevat vuodet testaavat yhteisön kykyä ottaa teknologiasta kaikki irti.

Tamperelaisen Bitwise oy:n kehittämä älykiekkojärjestelmä laajenee kaikkiin liigakaukaloihin alkavalla kaudella. Wisehockey-nimistä järjestelmää on käytetty jo Telian kiekkolähetyksissä sekä esimerkiksi Tapparan mobiilipalvelussa, mutta niissä nähdyt grafiikat ja tilastot ovat vasta alkua – jos niin halutaan.

– Prosessi käynnistyi pari vuotta sitten ensin Tapparan kautta. Viime vuonna pilotoitiin neljässä hallissa. Näiden kokemusten ja Bitwisen toteuttamiskyvyn perusteella teimme päätöksen, kertoo Liigan digitaalisen liiketoiminnan johtaja Antti-Jussi Aro.

Positiivisin palaute yleisöltä oli Liigalle se, että mobiilisovelluksen käyttö oli juuri tätä järjestelmää hyödyntäneellä Tapparalla huomattavasti aktiivisempaa kuin muilla. Alkavalla kaudella kaikilla seuroilla on jonkinlainen sovellus käytössä.

Wisehockey on tarjoillut tähän mennessä yleisölle muun muassa luistelumääriä ja laukausten nopeutta katsojille. Jääkiekon kehityksen kannalta potentiaalia on myös syvällisempään analyysiin pelaajista sekä pelistä. Ihan kaikkea järjestelmän tuottamaa dataa ei tuoda vielä alussa kaikille avoimeen käyttöön.

– Tuomme joitain uusia asioita esille heti. Helposti verrattavat jutut, ja kauden aikana vähän enemmässä määrin. Isommin dataa saavat aluksi kuitenkin käyttöönsä vain joukkueet sekä yhteistyökumppaninne Veikkaus ja Telia, kertoo Aro.

Kumppanit kiinnostuneita

Yhteistyökumppanit ovatkin olleet jo ”erittäin kiinnostuneita” uuden tiedon käsittelystä.

– He pystyvät rikastuttamaan tv-lähetyksessä asioita, mitä koskaan aikaisemmin ei ole voinut näyttää. Lisää sirkushuveja ihmisille, kertoo Wisehockeyn tuotekehitysjohtaja Mika Hulkki.

Aro kertoo Liigan vielä miettivän lopullista strategiaansa datan ja rajapinnan jakamisesta.

– Meidän pitää itsekin ensin oppia mitä kaikkea siellä on. Askel kerrallaan. Mukana ovat myös liiketoiminnalliset näkökulmat, vaikka haluammekin saada koko yhteisöä mukaan.

Wisehockey-järjestelmä rekisteröi pelaajien sekä kiekon liikkeet keräämällä pistetietoa pelaajista (50 millisekunnin välein) ja kiekosta (20 millisekunnin välein). Se mallintaa pelin digitaaliseen muotoon reaaliaikaisesti ja täysin automaattisesti. Ensi kaudella järjestelmään integroitava kamera tuo uuden työkalun valmennukselle.

– Videokuva on synkronoitu [kaukalon] paikkadataan. Valmentaja pääsee haluamaansa videoon tai siitä automaattisesti tulevaan animaatioon tapahtumarekisteristä klikkaamalla. Yhdenkään ihmisen ei tarvitse tägäillä tilanteita videolta erikseen, vaan järjestelmä hoitaa sen automaattisesti.

Mitä analyysiä helpottavia tietoja järjestelmä sitten rekisteröi? Innokkaaksi ”bittinikkariksi” tunnustautuva Aro luettelee suosikkejaan.

– Syötöt, hyökkäyksiinlähdöt ja siniviivojen ylitykset. Koko peli voidaan periaatteessa sieltä pureksia tarinan muodossa, listaa Aro.

Viime kaudella Telian lähetyksissä nähtiin myös useita kiinnostanut momentum-grafiikka. Kyseessä oli Bitwise-porukan kehittelemä edistynyt tilasto – eräänlainen graafinen maaliodottama.

– Me pisteytämme erilaisia tapahtumia, joita kentällä tapahtuu. Esimerkiksi hyviltä maalipaikoilta tulleet laukaukset ja pelin pyöriminen vastustajan päädyssä. Onnistuneet syötöt, kiekkokontrolli, tietysti myös ylivoimat. Mukana ovat viiden minuutin aikaikkunan tapahtuma, kertaa Hulkki.

Vedonlyöntimaailma hyödyntää

Hämeen Sanomat kysyi aiheesta myös muiden jääkiekon ympärillä toimivien tahojen näkemyksiä. Vedonlyöntivihjeitä tuottavan ESBC:n kertoimenlaskija Hannu Seppälä painottaa syöttödatan merkitystä otteluiden maaliodottamaa laskiessa.

– Jos laskennassa on käytössä vain ”karvalakkimalli”, joka rekisteröi pelkät laukaukset, jää kokonaan huomioimatta vaikkapa maalin lähellä annettu hyvä poikittaissyöttö, josta toinen pelaaja laukoo ohi. Silloin tilastoon tulee tilanteesta pelkkä nolla, vaikka kyseessä oli hyvä maalintekopaikka.

Hulkin mukaan syöttödataa tullaan lisäämään juuri laukaisukartan parantamiseksi.

– Meidän laukaisukarttamme voi lisätä esimerkiksi tiedon siitä, tuleeko laukaus kuljetuksesta vai vaikkapa suoraan syötöstä, mikä lisää paljon maalinteon todennäköisyyttä, kertoo Hulkki.

Aro kertoo Liigan virallisten laukaisukarttojen tulevan vielä tällä kaudella toimitsijoilta. Wisehockeyn kartat korvaavat viralliset, jahka kaikki niihin haluttavat tiedot on päätetty. Hulkki kertoo, että hekin työstävät uusia mallinnuksia analyysin tueksi – jahka tietoa saadaan kerättyä riittävästi.

– Koneoppimisesta puhutaan aina, mutta se vaatii erittäin paljon dataa tuekseen. Nyt matseja on rekisterissä noin 300, mutta vuoden päästä aletaan puhua jo merkittävästä määrästä, joka oikeasti auttaa koneoppimista.

Myös data-analyytikko ja vedonlyöntiammattilainen Jani Pellinen muistuttaa suuren otannan ja sen tutkimisen tärkeydestä.

– On tärkeintä löytää informaatiota, jolla on oikeasti merkitystä. Seurantadatasta löytyy kaikkea pientä ja mielenkiintoista sälää, mutta ilman kunnon tutkimusta valmentaja ei voi tietää, onko kyseisellä tunnusluvulla ennustavaa arvoa. Kuvaileva arvo kaikella varmasti on, mutta vasta tutkimus selvittää onko sillä menestyksen kannalta arvoa.

Vaikka kaikille julkinen käyttö ei ole vielä Liigan suunnitelmissa, kehittäisi avaaminen todennäköisesti analyysien kirjoa ja luotettavuutta entistä paremmin.

– Jo laukaisukarttojen aiempi julkiseksi tuleminen on mahdollistanut monenlaisten maaliodotusarvojen laskemisen, sanoo Pellinen.

Pelitapa luupin alla

Laajemman tilastoinnin ja pelaajien sijoittumisen tarkastelun kautta päästään kiinni myös pelitapojen toimivuuteen – ainakin sitten, kun myös pelaajien sijoittumisesta ja liikkumisen suunnista saadaan lisää tietoa. Pellinen muistuttaa siitä, että jokaisen pelitavan tavoite on lopulta samankaltainen.

– Kaikkien pelitapojen tarkoitus on auttaa joukkuetta voittamaan. Todennäköisimmin se onnistuu, kun joukkue tuottaa enemmän maaliodottamaa kuin päästää. Se on loppupeleissä jokaisen pelitavan tarkoitus onnistuessaan, muistuttaa Pellinen.

– Maalitodennäköisyyksien ja niistä summattujen odotusarvojen perusteella voidaan arvioida pelitavan onnistumista. Lisäksi voidaan tarkkailla sen intensiteettiä. Yhden tarkoitus on luoda korkeaa intensiteettiä molempiin päihin, toisen taas välttää suurimmat hurjastelut.

Seppälä arvioi, että uusilla järjestelmillä päästään myös pelitapojen erikoisuuksien toimivuuteen kiinni.

– Tulee mieleen Antti Pennasen HPK:n rännikiekko. Se ei sellaisenaan aina luonut maaliodottamaa, mutta kyseinen pelaaminen lopulta loi runsaasti maalipaikkoja, kun kiekkoja voitettiin päädyssä ja laidoissa, miettii Seppälä.

Kansainvälinen ilmiö

Hulkki ja Aro kertovat myös Jääkiekkoliiton olleen mukana testeissä Vierumäellä. Järjestelmää on käytetty muun muassa Pohjola-leirillä.

Onko seuraava askel sitten ulkomailla? Bitwisen järjestelmä nähtiin nimittäin käytössä jo KHL:n tähdistöottelussa viime kaudella.

– Siitä tulee tietoa enemmän tietoa sitten kun asia lähiaikoina julkaistaan. Asioita tapahtuu myös Suomen ulkopuolella, sanoo Hulkki diplomaattisesti.

Hulkki ei myöskään paljasta, joko heidän järjestelmäänsä on soviteltu mailan lapaan esimerkiksi sen asennon seurannan sisällyttämiseksi tiedonkeruuseen.

– Kaikenlaisia juttuja on mietitty, mutta nyt fokus on tässä. Sitähän ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Jääkiekon suurin sarja NHL on pyrkinyt saamaan käyttöön oman kilpailevan järjestelmänsä. Saksalaisen yrityksen kehittämä tuote on käyttöönotossa kuitenkin alkuperäisesti aikataulustaan jäljessä. HäSa