Kiekko

HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen myöntää uineensa välillä syvissä vesissä – "Kontatessa oppii paljon"

Moni osaa seilata myötätuulessa, mutta harva osaa kääntää kurssia vastatuulessa. HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen on näyttänyt pystyvänsä siihen.
HPK:n päävalmentaja Antti Pennasella on syytä katsoa tulevaisuuteen luottavaisemmin mielin. KUVA: Pekka Rautiainen

Paljon on muuttunut vuoden takaisesta HPK:sta sarjataulukkosijoituksen lisäksi.

Muutokset eivät ole olleet mitenkään vähäisiä. Seurassa on vaihtunut hallitus, seuran strategiaa on hiottu ja urheilujohtaja sekä valmennuspäällikkö on palkattu.

Mutta paljon on muuttunut myös HPK:n kaukalotuotteen esimiehessä Antti Pennasessa.

Kun viime vuoden joulukuussa Hämeen Sanomat haastatteli Pennasta, vastapäätä pöytää istui jääkiekkoliigan pohjalle valuneen joukkueen päävalmentaja. Pennanen vaikutti jopa lyödyltä mieheltä.

Nyt sähköt ovat syttyneet paitsi Pennaseen myös hänen valmentamaansa joukkueeseen – joka majailee tällä hetkellä sensaatiomaisesti kolmantena Liigassa.

– Silloin olin varmaan myös väsynyt mies. Eikä kaikki johdu pelkästään jääkiekosta, vaan on muitakin asioita jotka liittyvät elämään, Pennanen sanoo.

Avauskaudellaan HPK:n päävalmentajana ryhmänsä runkosarjassa viidenneksi piiskannut Pennanen on kuitenkin onnistunut tekemään valmentajana sen, mihin vain harvat valmentajat pystyvät: Kääntämään pohjamudissa käyneen kurssin.

Viime kaudella sijalle 12 jäänyt HPK on nyt viime syksyyn peilatessa aivan eri joukkue. Se pelaa nyt tasaisesti voitosta illasta toiseen.

– Uran varrelle mahtuu mestaruuksia, ne ovat isoja juttuja. Mutta pidän kovana valmentajasuorituksena sitä, että kun tulee ongelmia, niistä päästään yli. Joskus ongelmat ovat sellaisia, että niille ei voi tehdä mitään. On vain odotettava ja elettävä sen kanssa ja on siedettävä tappiot. Kun kontataan ja kyykätään, silloin oppii paljon, Pennanen toteaa.

Tulisieluiseksikin tiedetty Pennanen myöntää myös keskittyneensä muuttamaan omaa valmentajuuttaan ja ymmärtänyt entistä paremmin vaalia ilmapiiriä.

Hänen omasta työmoraalistaan ja näkemyksellisyydestä valmentaminen ei ollut aiemminkaan jäänyt kiinni.

– Ilmapiirin kanssa tehtiin paljon töitä. Siinä onkin tapahtunut muutos – ja varmaan henkilökohtaisesti tapahtunut yksi suurimmista muutoksista. Olen yrittänyt löytää siihen lisää asioita, olla kärsivällisempi. On paljon asioita, joihin olen kiinnittänyt huomiota miten arjessa touhuan.

Hyvä ilmapiiri ei kuitenkaan kanna pitkälle ilman toimivaa toimintasuunnitelmaa.

Kun Pennanen peilaa aikaansa HPK:ssa menneisiin kausiin, hän myöntää tehneensä virheitä. Se on viisautta – tyhmä kun ei ole se, joka tekee virheen vaan se, joka ei opi niistä mitään.

– Ensimmäisellä kaudella meillä oli erittäin hyvä joukkue, jos katsoo jälkikäteen. Ensimmäisenä vuonna oli uusi juttu ja raikkaus varmasti näkyi. Aloimme pärjätä hyvin ja pärjäsimme ehkä jopa liian hyvin. Kauden jälkeen tuntui silti, että emme saaneet kaikkea irti ja jäi harmittamaan pahasti, että emme voittaneet JYPiä puolivälierissä, Pennanen kertaa.

– Toisella kaudella kesällä sattui monenlaisia asioita. Fakta on, että kesäharjoittelu ei mennyt niin hyvin kuin sen olisi pitänyt mennä. Oli myös strateginen valinta ottaa paljon NHL-varattuja pelaajia ja sitä riskiä ei pystytty hallitsemaan, kun samalla oli fysiikkaharjoittelu- ja pelaajamuutoksia sekä valmennuksen uusia tukivälineitä. Ne sotkivat hieman, Pennanen sanoo.

Lue myös: Toimitusjohtajalta heikko analyysi HPK:n pettymyskaudesta – ”Suoranaista kannattajien aliarviointia”

Pennanen osoittaa myös jonkinlaista suuruutta peilatessaan myös omaa työntekoaan kriittisesti.

– Valmentajakaan ei ollut ihan parhaimmillaan ja raikkaimmassa kunnossa, eikä tehnyt työtään niin hyvin kuin piti.

Pennanen näkee, että kolmannella kaudella rakennuspalikat ovat esimerkiksi viime kauden lähtökohtiin verrattuna paremmalla tolalla – joukkuetasollakin.
Kun kokoonpanossa on enemmän pysyvyyttä, prosessia eläneitä soihdunkantajapelaajia ja vähemmän muuta ulkoista säätämistä – on HPK:n prosessi alkanut kantaa hedelmää myös pelillisesti.

– Viime kaudella suurta pelitavallista muutosta ei ollut tarkoitus tehdä. Se vain näkyi, että olimme jäljessä. Muutimme peliä viime joulukuussa ja tähän kauteen oli pidempi aika harjoitella yhdessä. Nuoret pelaajatkin ovat nyt vuoden kokeneempia, Pennanen arvioi.

Pennanen kertoo, että HPK:n pelin logiikka on kirkastunut ja keskustelut muiden huippuvalmentajien kanssa ovat virittäneet Pennasta muuttamaan ajatteluaan valmentamisesta.

Leijonien valmennuksen jäsenenä hän kertoo, että joukkueelle viisikon tiiviys on edelleen tärkeä asia, mutta asia on viety pidemmälle. Peli on purettu pienempiin osiin kuin aiemmin.

On puhuttu esimerkiksi siitä miten 2-4 pelaajan yhteistyö tietyillä kentän alueella on ratkaisevaa pelin virtauksen ja useasti toistuvien pelitilanteiden ratkaisemisen kannalta.

– Olen enemmän alkanut ajattelemaan niitä olennaisia asioita harjoittelussa ja valmentamisessa, jotka ovat voittamisen kannalta tärkeitä jääkiekko-ottelussa. Ne liittyvät tavoitteisiin jotka ovat olennaisia voittavassa jääkiekossa, niitä seuraamme ja tilastoimme. Jos jotkut asiat ovat hyvin, ei tarvitse väkisin alkaa muuttamaan jotain keinoa. Joskus aiemmin olen alkanut viilaamaan ja hienosäätämään asioita, jos jokin asia ei ole ihan tiptop, Pennanen sanoo.

Pennanen lähestyy peliä siis matemaattisemmin ja pyrkii arvioimaan voittamisen todennäköisyyksiä.

Niiden kautta hän kokee valmennusotteensa saaneen maltillisempaa sävyä.

Pennanen kertoo pohtivansa yhä useammin, että kannattaako korjata jotain mikä ei numeroiden valossa välttämättä olekaan rikki?

– Tilastot ovat sitten osoittaneet, että ei välttämättä tarvitse muuttaa jotain. Sen sijaan olen keskittynyt siihen, mikä on tärkeämpää voittamisen kannalta. Miten saadaan hyökkäyspeliin tehokkuutta, miten ylitetään siniviivoja, miltä alueilta saamme laukauksia ja samoja asioita puolustussuuntaan. Olemme esimerkiksi puolustuspelissä pystyneet pitämään vastustajia hyvin poissa ykkösalueen maalipaikoilta.

Ympärillä myös seuraorganisaatio on muuttunut merkittävästi.

Päävalmentaja ei esimerkiksi enää käytännössä yksin vastaa urheilupuolen hoitamisesta, vaan rinnalla vastuuta kantaa myös urheilujohtaja Mika Toivolan hartiat. Silläkin lienee vaikutusta päävalmentajan jaksamiseen.

Lue myös: Analyysi: Valmentaminen on joukkuepeliä

Pennanen on kuitenkin urheilupuolen strategiassa edelleen merkittävä tekijä ja hänen sanallaan on painoarvoa päätöksenteossa. Hän esittää mielipiteensä hankittavista pelaajista, vaikka ei enää joukkuetta samalla tavalla kasaisikaan kuin ennen Toivolaa.

– Seurassa on otettu askeleita eteenpäin. HPK:hon kaivattiin lisää urheiluihmisiä ja hyvä, että niitä on nyt tullut. Kiitän Jari Koskisen hallitusta siitä, että uskoivat visioomme. Mutta samalla uusi hallitus on tuonut uusia ajatuksia, Pennanen luonnehtii.

Tulevaisuuden suhteen HPK:lla on kuitenkin edessään yhä haasteita.

Pennanen on puhunut, että haluaisi luoda HPK:hon kulttuurin joka kantaa, vaikka ihmiset vaihtuisivat, mutta ymmärtää myös sen, että liiallinen vaihtuvuus syö kulttuuria.

– Urheilukulttuurin kehittämisessä on tärkeää, että luomme HPK:sta paikan, jonne pelaajat haluavat tulla. On tärkeää, että voisimme vahvemmin pitää omista pelaajista kiinni, etteivät he aina lähde kun saadaan vähän juonen päästä kiinni. Siihen vaikuttaa kuitenkin myös talous ja monet muut asiat, Pennanen muistuttaa. HäSa