Kiekko

Jalkapallossa tilastoanalyysi on jo arkipäivää ainakin suurseuroissa – Jääkiekko tulee vielä jälkijunassa

Hämeen Sanomien LiigaExtran keskustelua herättänyt tilastointia käsitellyt artikkeli on ollut kuuma peruna. Jääkiekon suhtautuminen tilastointien tarjoamiin hyötyihin jakaa vielä mielipiteitä, mutta jalkapallossa datan käyttö on kuitenkin arkipäivää.
Hämeen Sanomien LiigaExtran tilastojuttu herätti keskustelua.

Hämeen Sanomat käsitteli Liigaextrassaan tilastoinnin ja data-analyysin uusia tuulia jääkiekossa. Eri palloilulajeissa tilastoinnin määrä vaihtelee. Jalkapallon suurilla resursseilla tuotetaan paljon myös analyysiä.

Siinä missä jääkiekko vielä kehittää askelmerkkejään tilastoanalyysin saralla, on suurimmissa palloilulajeissa tehtävän tilastoinnin ja analyysin historia useimmin jääkiekkoa pidempi.

– Urheilun data-analyysin alku on baseballin puolella. 90-luvun puolella on myös ollut tilastollisia tutkimuksia, jalkapallon todennäköisyysmalleja muun muassa. Mutta kun miettii jääkiekosta, on akateemisia julkaisuja melko vähän, kertoo data-analyytikko Jani Pellinen.

Pellinen teki Jyväskylän yliopistossa tilastotieteen tutkielmansa maalitodennäköisyyksien mallintamisesta jääkiekossa.

–  Kun mietitään datan laatua ja miten paljon sitä hyödynnetään, on monta lajia jääkiekkoa edellä. Baseballissa peli ei virtaa kuten jääkiekossa. Jääkiekossa on virtuaalisesti hankalampaa luoda kokonaismalleja. Koripallossa on myös tosi laadukasta tilastoanalyysiä, sanoo Pellinen.

 

Jalkapallojoukkueissa data-analyysin kiviä ei yleensä jätetä kääntämättä. Etenkin suurten sarjojen seuroissa analyytikkoja työskentelee laajalti – hieman seuran kulttuurista riippuen.

Yksi asian kanssa tekemisissä ollut suomalainen on Iikka Miettinen, joka ennen nykyistä valmennuspestiään Italiassa työskenteli Pietarin Zenitin analyytikkotiimissä.

– Pelaajien kuntoa koskevan datan kanssa työskentelee yksi täysipäiväinen suoritusanalyytikko, jonka ainoa tehtävä on kuntodatan kerääminen harjoituksista ja pelaajista. Se käydään aina läpi kuntovalmentajien kanssa ja tiedon pohjalta he suunnittelevat harjoitusten kuormituksia pelaajille, kertoo Miettinen.

– Teknistaktisten tilastojen kanssa työskenteli 1-3 ihmistä.

Kyseinen panostus ei kuitenkaan ole Euroopan mittakaavassa edes suurta.

– Englannissa monissa seuroissa on analyytikoita 5-10, eli siellä ollaan pidemmällä pelien analyyseissa. Saksa ja Espanja ovat myös selvästi edellä Venäjää. Venäjällä usein kuntovalmentajat itse käyttävät gps-dataa ja teknistaktisen datan läpikäymiseen on yksi henkilö, kertoo Miettinen.

 

Lisää: Hämeen Sanomien Liiga-Extra on ilmestynyt – Pääset lukemaan sen tästä!

 

HJK:n fysiikkavalmentajana ja aiemmin muun muassa Espanjassa suosituskykydatan parissa työskennellyt Anton Matinlauri nostaa vastaavia esimerkkejä myös muualta.

– Esimerkiksi Genk – Belgian mestari viime vuodelta – heillä on edustusjoukkueen toiminnassa neljä eri data-analyytikkoa. Osa tuottaa ja analysoi pelillistä dataa ja osa suorituskykydataa. Sevilla FC:ssä määrä on suunnilleen sama, mutta akatemia mukaan lukien henkilöitä on kaksitoista, kertoo Matinlauri.

Valioliigasta Matinlauri nostaa kokonaisen seuran analyyttisen lähestymistavan peliin ja pelaajiin.

– Arsenalin datapuoleen liittyvät kaikki kykyjenetsijät ja muut. Kun heidät lasketaan, on data-analyysiä käyttäviä henkilöitä jopa 30.

Suomessa resurssit eivät ole vastaavia, mutta jotain etuja meiltäkin löytyy.

– Suomessa päävalmentajat tekevät laajempaa työsarkaa, mutta monella on laadukas yleinen koulutustausta. Täten valmius datan käsittelyyn on parempi kuin monella suoraan pelaajauralta valmentamiseen siirtyneellä, sanoo Matinlauri.

 

Kuinka suomalaisvalmentajat sitten kehittävät analyysiään? Suurempien maiden kaltaiset koulutukset ja konferenssit ovat vielä täällä vähissä, mutta tietoa voi etsiä ulkomailta.

– Suomi on vielä vähän perässä, mutta yritän mennä joka vuosi ulkomaille ainakin yhteen konferenssiin, seuroihin vierailemaan ja lukea tutkimuksia. Sosiaalinen media helpottaa, sillä siellä jaetaan paljon kiinnostavia juttuja ja tutkimuksia.

Käyttö yleistyy ja on käytössä myös HJK:ssa.

– Näemme paikannuksella, miten pelaaja liikkuu, ja mikä on etäisyys tietyllä hetkellä. Se yhdistettynä videokuvaan auttaa ymmärtämään tapahtumia paremmin.

Matinlauri muistuttaa, että kokonaisuuden toimivuuden kannalta palataan myös ihmisten kommunikointitaitoihin.

– Esimerkiksi Englannissa tiedän tapauksia, joissa on hyviä analyytikkoja, joilla ei ole ymmärrystä valmentamisesta, ja sitten taas valmentajia, joilla ei ole ymmärrystä datan käytöstä. Se voi luoda omanlaisia ongelmia yhteistyöhön. Kyseisestä syystä valmentajan vaihtuessa usein myös valmennustiimi liikkuu hänen mukanaan.