Kiekko Hämeenlinna

Keskustelut monitoimiareenahankkeesta alkaneet Hämeenlinnassa – HPK:n toimitusjohtaja: “Toivottavasti asia etenee”

HPK:n toimitusjohtaja Antti Toivasen mielestä Ritariareenan elinkaari on lähestymässä hitaasti, mutta varmasti kohti päätepistettään.
Ritariareenan edellinen remontointi ja laajennus valmistui vuonna 2008.

Suomalaisella jääkiekkokartalla on alkanut jäähallien kova kilpavarustelu. Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Lappeenrannassa on kaavailtu mittavia areenahankkeita. Lisäksi Raumalla, Porissa, Kuopiossa, Vaasassa ja Mikkelissä on joko jo tehty tai tullaan tekemään lähitulevaisuudessa merkittäviä remontteja.

HPK:n ja Ritariareenan kohdalla puhutaan kahden tason paineesta. Pitäisi pysyä olosuhdekehityksen mukana, mutta kyse on myös siitä, että Ritariareena ei enää pysty nykyisellään vastaamaan kaikilta osin modernin tapahtumajärjestämisen haasteisiin.

Vaikeuksia on jo ilmaantunut. Hämeen Sanomien saamien tietojen mukaan Ritariareenalla on jo kärsitty merkittävistä putkisto- ja sähköongelmista. Putkisto-ongelmat vaikeuttivat mm. jään valmistamista edelliskauden alussa, mutta putkistojen paikka-aine on toistaiseksi saatu pitämään.

Sähköongelmat liittyvät puolestaan vanhanaikaiseen tekniikkaan, jotka ovat aiheuttaneet päänvaivaa mm. äänentoiston ja halogeenivalaistuksen suhteen.

HPK:n toimitusjohtaja Antti Toivanen myöntää, että ongelmat eivät ole vähäpätöisiä.

– Edellisen kauden alussa isommin ongelmia toivat putkistot, meillä oli jo vaikeuksia saada jäätä rakennettua halliin. Aineet joiden piti pysyä putkissa, eivät pysyneet siellä. Vuotoihin on tehty pieniä korjauksia, joilla on saatu lisättyä käyttöaikaa, mutta jos putkisto on sökö – se on sökö, ja sitä ei voi purkalla korjata, Toivanen toteaa.

– Ei kukaan voi varmaksi tietää, milloin ne pamahtavat. Jos ne pamahtavat, ei ole jäätä, joten ihan pienestä asiasta ei puhuta. Lisäksi jos hallin tekniikkaa joudutaan korjaamaan, ei sekään pieni asia ole.

 

Hämeenlinnalaisissa kulisseissa on jo kaikessa hiljaisuudessa alkaneet vakavat pohdinnat monitoimiareenahankkeen tiimoilta.

Vuonna 1979 katettu jäähalli Rinkelinmäellä on HPK:n toimitusjohtaja Toivasen mukaan lähestymässä elinkaarensa päätä.

Toivanen istuu myös jäähalliyhtiö Hämeenlinnan Jäähalli oy:n hallituksessa ja myöntää, että hallituskeskusteluja on käyty siitä, että Ritariareenan suhteen on tehtävä laajamittainen kuntoarvio ja pitkäaikainen suunnitelma.

Toivasen mukaan kokonaisarviota on syytä käydä perusteellisesti läpi kaupungin ja halliyhtiöiden teettämien selvitysten pohjalta, mikä on järkevin tulevaisuuden suunta.

– Halliyhtiön rooli on vastata siitä, että omaisuus ja kiinteistö on siinä kunnossa, että arvo säilyy. Kuntoarvio antaa suuntaviivan siitä, mikä tekninen kunto on ja selvittää myös millaisia lyhyemmän ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmia on tarpeen, Toivanen sanoo.

Ritariareena on saanut järjestettäväkseen mm. jääkiekon maaotteluita, mutta joitain tapahtumia eivät Rinkelinmäen fasiliteetit riitä kattamaan. Pelkästään jääkiekon osalta esimerkiksi jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin Hämeenlinna ei enää toisena järjestyspaikkana kriteereitä täytä.

– Kaupunginjohdossa toivottavasti asia menee eteenpäin, että tällainen suunnitelma toteutuu. Silloin päästään aidosti käymään tällaista investointikeskustelua.

 

Mikäli sähkö- ja putkisto-ongelmia lähdetään korjaamaan, puhutaan merkittävästä saneerauksesta, joka ei ole halpaa lystiä.

Olisiko mahdollisesti jopa miljoonien eurojen luokkaan nousevan saneerauksen tekemistä enää järkevää tehdä investointina – vai rakentaa jo uutta? Ja poistuisivatko kaikki ongelmat remontilla vai vain lykkääntyisivät?

Vaikka rahoitus jouduttaisiin junailemaan muualta kuin HPK:n pussista, se on myös kysymys, jota myös Toivanen on pohtinut.

Toivanen haluaisi nähdä, että Hämeenlinnassa keskustelut uuden mahdollisen monitoimiareenahankkeen suhteen kiihtyisivät. Tällä hetkellä vain Kouvola, Lahti ja Hämeenlinna ovat vailla viimeaikaisia suunnitelmia halliolosuhteiden kehittämiselle.

– Tällaista hanketta ei pidä miettiä niin, että se olisi vain uusi halli HPK:lle. Se pitää miettiä myös matkailu- ja elinkeinotoiminnan sekä aktiivisen ja kehittyvän kaupungin näkökulmasta. Hämeenlinnalaisena en haluaisi jäädä siihen pieneen ryhmään, jossa käsiin jäisi ikääntyvä halli, kun muualla rakennetaan uutta, Toivanen sanoo.

– Mahdollisuuksia on monia. Siinä vaiheessa pitää selvittää millaisia liike-elämää palvelevia ratkaisuja monitoimiareenan yhteyteen voisi saada. Onko se sitten toimistoa, hotellia, ravintolaa, urheilupuolen toimijoiden mukaan tuomista ja mitä kaikkea muuta?

 

Vaikka on selvää, että Hämeenlinnan kaupungin rooli on ratkaiseva tämän mittakaavan hankkeessa, Toivanen arvioi alustavasti, ettei kaupunki tulisi hankkeen onnistuessa olemaan merkittävin rahoittaja.

– Näissä hankkeissa joita on tehty, kaupungin rooli ei ole ollut suurin rahoitusnäkövinkkelistä. Yleistaloudellinen tilanne on tällä hetkellä se, että sijoittajarahaa on liikkeellä. Kaupungin rooli on suurempi suunnittelussa, maankäytöllisissä ja kaavoitusasioissa. Nyt vain pitää kaikkien miettiä mihin suuntaan Hämeenlinnassa asian suhteen halutaan lähteä? Siinä vaiheessa keskustelut ovat vielä tässä vaiheessa.

Vaikka hallihankkeiden piirustuksia ei olekaan vielä piirretty, eikä uutta paikkaa kaavoitettu, on Toivasen mielestä houkuttelevin vaihtoehto siirtää monitoimiareena lähemmäksi keskustaolosuhteita.

– Suurimpia hankkeita, joita on, trendi on ollut se, että ne suuntautuvat enemmän palveluiden ja ihmisten keskiöön. Olisi vaikeaa sanoa, ettei se voisi myös elävöittää keskustan olemusta, Toivanen päättää. HäSa