Kiekko

LiigaExtra joukkueanalyysi 2018-19: KooKoo

Pelaajamateriaali
KooKoon joukkue on samankaltainen kuin mitä se on KooKoolla Liigassa viime vuosina ollut. Ensivaikutelma on jälleen, että tällä koplalla ei pudotuspeleihin taideta pötkiä.
Nyt kuitenkin alkaa Tuomas Tuokkolan projektin viimeinen kausi, eikä sen aikana olla onnistuttu pääsemään oikeastaan edes lähelle pudotuspelijunaa.
Samu Perhonen on hyvänä iltana loistava ja terveenä voi nousta ykkösvahdiksi ohi Juha Järvenpään. Puolustuksessa ulkomaalaisten Emil Kristensenin, Ed Wittchow’n ja Alexander Bonsaksenin on oltava vastuunkantajia. Hyökkäyksessä sotaratsu Juha-Pekka Haatajalta toivotaan taas tehoja, mutta joukkuedynamiikassa kapteeni Toni Kähkönen on joukkueen sielu kaikessa kauneudessaan. Maalintekijöistä Miikka Pitkäsessä olisi aihiota lyödä lopullisesti läpi ja Malte Strömwall voi kiskaista yli 15 maalia.
KooKoon ongelma on, että lähes koko joukkue joudutaan ostamaan, koska voittavia Liiga-pelaajia ei junioripuolelta juuri tule. Jos Arttu Pelli on KooKoon junioritehtaan kiiltävin tuote, voi sanoa, että apuja ja takapainetta liigamiehistölle ei juuri tule.
Samuel Savolainen

Valmennus ja pelitapa
Tuomas Tuokkolan KooKoo on ollut siinä mielessä pettymys, ettei joukkueelle ole muodostunut selkeää peli-identiteettiä edellisten sesonkien aikana. KooKoo ei ole pelannut Tuokkolan alaisuudessa täysimittaista Meidän peliä, mutta toisaalta Tuokkola ei ole pyrkinyt tai kyennyt luomaan mitään omaleimaista vaihtoehtoa suomalaiseen pelitapakirjoon.
Olisi odottanut, ja olisi ollut hyvinkin mahdollista, että Tuokkola olisi alusta asti hyödyntänyt Kouvolan jäähallin kaukalon maksimaalista kokoa rakentamalla vaikkapa niitä pelaamisen vaikutteita, jotka ovat tuttuja hänelle KalPan vuosilta.
KooKoon pelaajamateriaali ei ole ollut eikä tule olemaan sarjan puolivälien yläpuolella, mitä tulee laatupelaajiin. Pitää ihmetellä, ettei Tuokkola ole tässä asetelmassa turvannut äärimmäisen vahvaan kiekkokontrollijääkiekkoon. Hän on kuitenkin menneisyydessään nähnyt, miten Pekka Virta loi oman sapluunansa vuodesta toiseen pelata altavastaajajääkiekkoa kaukalon 30×60 metrin tilaa hyödyntäen.
Petteri Sihvonen

Seurajohto
KooKoon seurakulttuuriin on kuulunut jo pitkään herkkä liipaisin päävalmentajapotkujen suhteen. Toiminnan taso ei riitä juhlaan Kapernaumissa, mutta toivotaan suurta menestystä.
Nytkin Tuomas Tuokkola lähestyy sopimuksensa viimeistä vuotta. Pikkulinnut laulavat, ettei Tuokkola jatka – ja koska Tuokkolan sopimuksen tarjoama henkivakuutus on laukeamassa, viikate on lähellä heilua jälleen päävalmentajan niskaan, jos tulosta ei tule. Tosin Tuokkola valmentaa nyt myös omasta tulevaisuuteen.
Poukkoilu on johtanut siihen, että KooKoo on seura, josta on muodostunut Liigan harmain identiteetiltään. Kausikin on vaarassa, kun potku-uhasta puhutaan jo tässä vaiheessa.
Toimitusjohtaja Sakari Välimaan johtamistapaa kuvataan öykkärimäiseksi, mutta se on KooKoon kunniaksi laskettava, että seura on saanut talousalueelta ongittua pk-yrityksistä kohtuullisen hyvin rahaa ja palkat tulevat päivälleen, vaikka vyö onkin kireällä.
Urheilutoimenjohtaja Jarno Kultanen yrittää kiillottaa kilpeä pelaajahankinnoillaan. Kultanen oli omalla urallaan agenttitoimisto ACMEn pelaaja ja rekrytoi vähemmän yllättäen saman toimiston pelaajia, jotka eivät välttämättä kovin moneen muuhun paikkaan mahtuisi.
Samuel Savolainen

Iso kuva
Katseet, odotukset ja paineet KooKoon osalta kohdistuvat hiljalleen enemmän ja enemmän urheilujohtaja Jarno Kultaseen. Kultasen on kyettävä täsmällisemmin määrittelemään, millainen tuote KooKoo on urheiluseurana. Tämän katsannon ytimessä on KooKoon pelitapa.
On mahdotonta parhaalla tahdollakaan nähdä punaista lankaa siinä, miten Liiga-ajan päävalmentajat Petri Mattila ja Tuomas Tuokkola sijaitsisivat yhdellä ja samalla loogisella jatkumolla pelikirjojensa osalta. Kultasen täytyy oivaltaa, että vain vahva, omaleimainen KooKoo paitsi pärjää peleissä myös myy Kouvolan seudulla.
Mitä kookoolainen lätkä sitten voisi olla? Jos sen kiinnittää seuran historiaan, tulee väistämättä mieleen suoraviivainen ja yksinkertainen pelitapa, jonka kouvolalaisena oppi-isänä voidaan pitää nykyään sotakirjailijana toimivaa Esa Sireniä.
Se on selvää, että näin homma ei voi jatkua, että päävalmentajaksi palkataan suurin piirtein aina se joku, joka sattuu olemaan vapaalla jalalla.
Petteri Sihvonen

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930