Kiekko

LiigaExtra joukkueanalyysi 2018-19: Lukko

Pelaajamateriaali
Lukon joukkue on jälleen Liiga-standardeilla hintava pelaajabudjetiltaan, mutta myös sairastuvalla leijuu iso prosentti joukkueen hinnasta kuten uskomattomasta loukkaantumiskierteestä urallaan kärsinyt Lauri Tukonen. Lukko on palkannut useita ulkomaalaispelaajia, joista liukasliikkeinen Justin Danforth ja murtavia syöttöjä tarjoileva Jakub Krejcik vaikuttavat tekijämiehiltä Liigaan, mutta yliopistosarjoista löytynyt jenkkipuolustaja Mark Aukin viisikkohyökkäyspelin kuristava yksinkuskailu on saatava valmennusjohdon toimesta kuriin nopeasti. Arttu Ilomäki näyttää harjoitusotteluiden perusteella olevan hyökkäyspään johtaja.
Lukon kenttäpelaajissa saattaa löytyä kuuden kärjen paikoille laatua, mutta yksi iso kysymysmerkki on maalivahtipeli. Onko Oskari Setänen sittenkään riittävän voittava maalivahti?
Veteraanipelaaja Jyri Marttisen olisi hyvä oppia pelaamaan myös Lukon jääkiekkoa, eikä vain omaansa.
Kanadan juniorisarja OHL:ää Kingston Frontenacsin paidassa kaksi viime kautta pelanneessa 19-vuotiaassa Linus Nymanissa on ainesta olla potentiaalinen läpimurtaja.
Samuel Savolainen

Valmennus ja pelitapa
Lukon päävalmentaja Pekka Virta tunnetaan modernin suomalaisen kiekkokontrollilätkän merkittävimpänä kehittäjänä. Jääkiekkoilumme on paljosta velkaa Virralle.
Lukko pyrkii pelaamaan virtalaista pelikirjaa, jossa peliväline on vallan väline. Lukko eroaa muista Meidän peliin perustavista liigajoukkueista siinä, että sen pelaamisen idea on hyökättäessä voimakkaasti nostaa kiekkoa ensin ylös, minkä jälkeen peliväline pudotetaan uudestaan alas. Tarkoitus on tuottaa vauhtiero keskialueelle.
Liigan muut valmennustiimit tuntuvat tähtäävän siihen, että Lukon kiekkoa luistellen nostamaan pyrkivien pelaajien aikeet estetään ns. vastaan puolustamalla. Tämä on yhtälö, jonka Virran on kyettävä ratkaisemaan. Nostavalle pelaajalle tulisi olla organisoituna vaihtoehto syöttää lyhyt syöttö aivan kaukalon keskustaan.
Lukon pelitavalle olisi optimaalista se, että kaukalo olisi maksimaalisen suuri eli 30×60 metriä. Virran ja Lukon harmiksi se on Raumalla vain 59×28 metriä. Puuttuvat noin 150 neliömetriä hankaloittavat raumalaisten pelaamista.
Petteri Sihvonen

Seurajohto
Lukon seurajohtamista on leimannut vuosikaudet valtava sekavuuden aura. Lukko on ollut kuin mini-Jokerit joka on RTK-rahan varjolla antanut tekijöilleen mahdollisuuden käyttää isännätöntä rahaa – usein sillä seurauksella, että Lukon pelaajille on maksettu markkinahintaa korkeampaa hintalappua. Konsernituki on nerokas systeemi, mutta haittapuoli on ollut se, että mekanismi on luonut leväperäisen rahankäytön kulttuurin ja sen, että osaaminen ei ole ollut keskiössä joka portaalla.
Lukko on vihdoin hallituksen puheenjohtaja Ari Salmen johdolla ottanut lusikan kauniiseen käteen ja tehnyt muutoksia organisaatiossaan ja selkeyttänyt toimenkuvia.
Urheilujohtaja Kalle Sahlstedtista päävalmentaja Pekka Virta saa toisen urheiluosaajan ympärilleen. Näin joukkueen vaunun vetäminen ole enää niin päävalmentajavetoista kuin se on ollut vuosikaudet. Kulttuurin muuttaminen on kuitenkin pitkä projekti ja sitä vetää nyt pestiinsä kokematon, lukiotoimintaa Turussa vetänyt Sahlstedt.
Urheilupuolen lisäksi myös yrityspuolen toimenkuvat seurassa on nyt jaettu selkeämmin, eikä esimerkiksi toimitusjohtaja Timo Rajalan tarvitse tehdä kaikkea ja montaa osa-aluetta vasemmalla kädellä.
Samuel Savolainen

Iso kuva
Raumalaisessa jääkiekkokulttuurissa on perustavaa laatua oleva valuvika. Lukolla on ollut vaikka kuinka kauan käytössään talousalueeseen nähden suhteettoman suuri pelaajabudjetti.
Käytössä oleva ylimääräinen taloudellinen resurssi johtaa paradoksiin, jossa toisaalta raha ylipäätään mahdollistaa lavean liigajääkiekkotoiminnan Raumalla, mutta samainen raha luo löysyyttä toimintaan niin, että menestyksen ylle rakentuu itse aiheutettu ylittämätön lasikatto.
Myös seuran fanit ovat toiminnan heikko lenkki. Sekä kannattajien keskuudessa että kaikki tietävän ”toriparlamentin” suusta ei oikeastaan kuule muuta kuin sen, että ketä pelaajia Lukko mahtaa riveihinsä kulloinkin hankkia. Kannattajat vaativat – ja johtajat ostavat.
Seuraus on, että kalliit pelaajat ja valmentajat kukin vuorollaan käyvät kuittaamassa Raumalta ison tilin. Näin toimimalla Lukko ei kykene synnyttämään sellaista seuraidentiteettiä, joka vahvistuisi ja kasvaisi riippumatta siitä, ketkä valmentavat, ketkä pelaavat.
Petteri Sihvonen

Tuoreimpia artikkeleita