fbpx
Kiekko

Mikä mies on Leijonien MM-kullan ratkaissut ja HPK:ssakin askeleita eteenpäin ottanut Sakari Manninen? – "Hänellä on ihan kauhea halu voittaa"

HPK:n entinen päävalmentaja Antti Pennanen avasi helmikuussa Hämeen Sanomille Sakari Mannisen kehityskulkua Leijonien johtavaksi pelaajaksi. Juttu on ensi kertaa julkaistu olympialaisten yhteydessä, jolloin silloinkin Suomi voitti kultaa.
Sakari Mannisen käsi nousi maalituuletuksen merkiksi moneen kertaan MM-turnauksessa. KUVA: Pekka Rautiainen

Antti Pennanen valmensi Sakari Mannista kaudella 2016–17 HPK:ssa. Juuri ennen kuin haukiputaalainen siirtyi Örebron riveihin ja kansainvälisti uransa tavalla, jonka kautta hän paraikaa pelattavissa olympialaisissa Leijonien ykkössentteri.

Hämeenlinnassa Manninen oli viimeisellä kaudellaan jo 24-vuotias. Ja Pennasen mukaan pelaaja, joka oli jo “menossa johonkin”. Olennaisempaa onkin koko uraa ajatellen se, mistä Manninen oli tulossa.

– Jos lähdetään kaukaa, niin hän on Kärppien kasvatti. Ja ei ihan sen ykköskorin kärppä, Pennanen miettii.

Manninen, 30, on syntynyt vuonna 1992. Eli samoissa Kärpät-ikäluokissa on ollut hyökkääjistä muun muassa Mikael Granlund (1992), Joonas Donskoi (1992), Markus Granlund (1993), Julius Junttila (1991) ja Miikka Salomäki (1993).

– Hän joutui sitten kulkemaan Kajaanin Hokin kautta, Pennanen toteaa.

Manninen on vielä ikävuosina 20–21 ollut yhden kokonaisen kauden ajan Mestis-kiekkoilija.

– Kertoo toki sen ajan Kärpistä paljon, mutta kertoo myös Manen sinnikkyydestä ja kovasta halusta tulla huippupelaajaksi. Kyllähän siinä kulttuurin ja kovan kilpailun vaikutus on häntä kehittänyt. On myös pitänyt kestää se kova kilpailu. Ja hakea Mestiksestä vauhtia.

Vertautuu Sebastian Ahoon

Manninen nousi Kärppien pelaavaan kokoonpanoon, mutta tuli kaudeksi 2015–16 Hämeenlinnaan isomman roolin perässä. Juuri sellaisena pelaajana, millaisia HPK:n pitääkin löytää.

Ensimmäisellä Kerho-kaudellaan Manninen teki 51 ottelussa tehot 10+21=31. Loppukaudesta hän kävi vielä Kärpissäkin lainalla. Sen joukkueen ykköspelaajana oli Sebastian Aho, johon Mannistakin voi verrata.

– Pelaajana hän on hyvin samantyyppinen. Erinomainen lukemaan peliä, hyvä liikkumaan, ja sellainen luonne kilpailla on mennyt tosi paljon eteenpäin, Pennanen sanoo.

– Hänellä on ihan kauhea halu voittaa ja kilpailla. Oikeastaan kaikilla noilla spesiaalipelaajilla. Ja ennen kaikkea, kun on hänen kokoinen pelaaja (172-senttinen). Koolla ei saa mitään etua. Pitää olla hyvä päästä, ja nopea jaloista ja käsistä, ja pitää olla valmis kilpailemaan.

Mannisen ura oli Hämeenlinnan vuosina muodostumassa.

– Fysiikka meni varmasti eteenpäin. Sellainen urheilijana eläminen. Mitä syö, miten lepää, mihin menee. Varmaan hän siinä kohtaa ajatteli, että hänestä tulee ammattilaisjääkiekkoilija lopulta.

Koko ajan eteenpäin

Toisella ja samalla viimeisellä HPK-kaudellaan Manninen teki pisteitä 16+24=40. Samalla hän oli tehopörssissä peräti 24 plussalla eli Mannisen ketju ei päästänyt edes paljoa maaleja. Hän pelasi silloin pääasiassa Otto Paajasen ketjussa, Teemu Turusen ollessa toisessa laidassa.

Luotettavuus on iso osa Mannisen peliä. Ajatus, että hänet voi laittaa lopussa kentälle oltiin sitten maalin verran johdossa tai tappiolla.

– Se mikä on mennyt eteenpäin, niin kamppaileminen. Riistäminen. Tiedän, että hän on aikoinaan jo paljon jutellut siitä Sebastian Ahon kanssa, Pennanen sanoo.

– Koko ajan on omaan juttuun tullut vähän lisää. Enemmän urheilijaksi kasvamista ja pelissä vähän lisää. Ja hän on varmasti vaikuttanut Turuseen, Jere Innalaan ja muihin saman profiilin pelaajiin.

Iso rooli Leijonissa

Leijoniin Manninen nousi Kerhon pelaajana. Örebron kaudellaan hän eteni jo Leijonien olympia- ja MM-ryhmään.

– Sitten hän oli 2019 Bratislavan MM-kullassa aika merkittävässä roolissa. Teki Ruotsia vastaan 1+3. Se oli varmaan sellainen viimeinen, että nyt olen huippupelaaja. Pitkän polun jälkeen, Leijonien apuvalmentajana turnauksessa toiminut Pennanen sanoo.

– Sitten se näkyi seuraavana vuonna Ufassa. Hän pystyy nyt olemaan KHL:ssä yksi sarjan parhaimpia hyökkääjiä.

Mielenkiintoisia on miettiä, miten lähellä Manninen olisi ollut olympiaryhmää, vaikka NHL-pelaajat olisivatkin nyt mukana. Senttereistä edelle menevät muun muassa Aho, Aleksander Barkov, Roope Hintz ja Mikael Granlund.

– Ne ovat makuasioita, mutta top 6 tai top 7 hän olisi. Ja tarvittaessa hän pystyy olemaan laidassakin.

NHL-pelaajaa ei Mannisesta itsestä tullut.

– Kaukana hän ei siitä ole. Mitä olisi tapahtunut, jos tämä nauha, kaikki nämä asiat olisivat tapahtuneet vähän aikaisemmin? Olisiko hän ehtinyt vielä NHL:ään?, Pennanen miettii.

– Kuinka paljon se on vaikuttanut hänen uraansa, sekä hyvässä että pahassa, että hän on joutunut vähän myös tulemaan sieltä takaa?

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa helmikuussa.

Menot