Näkökulma: Patrik Laineen pelaajakaupan arviointi paljasti esimerkkejä miten sinivalkoisten lasien läpi NHL:ää katsotaan suomalaisessa mediassa

Patrik Laineen pelaajakauppa NHL:ssä oli ymmärrettävästi Suomessakin valtava juttu.

Loistavana maalintekijänä tunnettu Laine ei nauti tähtipelaajan statusta vain Suomessa – vaan hän on aidosti sitä myös Pohjois-Amerikassa.

Niin vain tähtistatuksella kulkeva Laine kaupattiin Jack Roslovicin kanssa kuitenkin Columbukseen ja toiseen suuntaan Winnipeg Jetsiin matkasi Pierre-Luc Dubois ja kolmannen kierroksen varausvuoro.

Kaupan taustalla on uutisoitu, että Laine ja Dubois olivat molemmat melko samankaltaisessa tilanteessa.

Molemmista oli raportoitu haluja vaihtaa seuraa, oli haasteita saada pelaajaa tyydyttävä rooli – ja oli hieman haasteita löytää samanmielisyyttä roolista valmennuksen kanssa.

Tätä taustaa vasten onkin melko hämmästyttävää, miten erilaisia arvioita Dubois ja Laine ovat suomalaisessa mediassa osakseen saaneet.

Itsekin NHL-tähti, tosin entinen sellainen, Kimmo Timonen nimittäin lausui V Sportin lauantaisessa NHL-studiossa arvionsa kaupasta.

– Jos sanon henkilökohtaisen mielipiteeni tästä Dubois’sta, hän on kyllä aika itsekäs tyyppi. Olisin halunnut nähdä, mitä Pierre-Lucille tehdään jossain Chicagon kopissa, kun minä olin siellä aikoinaan. Miten tällainen asia olisi käsitelty siellä voittavassa joukkueessa, jossa oli voittava kulttuuri läsnä?

– Voi olla, että Pierre-Luc Dubois olisi ollut aika hiljaa. Hänet olisi laitettu jääkiekkokassiin, vetskari kiinni ja hyllyyn vähäksi aikaa, mieti poika vähän aikaa siellä. Ja katsotaan kiinnostaako jääkiekko sen jälkeen, Timonen laukoi.

Jäin pohtimaan, että mitenköhän Timonen olisi kommentoinut samaa pelaajaa, jos Dubois olisi sittenkin saanut asiat sovittua ja jäänyt Timosen hyvän ystävän, seuran GM:n Jarmo Kekäläisen Columbukseen? Uskallan ounastella, että silloin olisi ollut kovin toisenlainen ääni kellossa.

Lisäksi jäin pohtimaan myös sitä, että onko “voittava kulttuuri” todella sitä, että pelaaja suljettaisiin yhteisön ulkopuolelle – eikä asioista yritettäisi, no, vaikkapa keskustella.

Ei ole enää uutta, että suomalaisilta NHL-asiantuntijoilta löytyy usein kovuutta ja kanttia lausua näkemyksensä kovin sanoin ulkomaalaisista pelaajista.

Esimerkiksi Viasatin asiantuntija Ossi Väänänen hehkutti Twitterissä, miten selostaja Antti Mäkinen selostuksessaan oli todennut Detroit Red Wingsin hyökkääjä Anthony Manthasta, että: “Mantha, häpeä, katoa ja poistu pelistä!”

Jokainen voi arvioida itse, olisiko samanlaista arviota kuultu suomalaisesta pelaajasta.

Syystä tai toisesta suomalaisten pelaajien epäonnistumisten kohdalla samaa kovuutta ja kanttia harvemmin sitten löytyykään.

Vaikka Laineen ja Dubois’n tilanteista vaikuttaa olleen paljon yhtäläisyyksiä, Dubois’sta leivottiin Timosen suulla itsekäs tyyppi, joka pitäisi sulloa jääkiekkokassiin, mutta Laineesta puolestaan on leivottu esimerkiksi Iltalehden kolumnissa ”tylyä kohtelua pukukopissa” saanut uhri, jonka kohdalla “Jetsin tähtipelaajat ja valmentaja olivat syynä Patrik Laineen haluun päästä pois Winnipegistä.”

Näkökulmatekstissä mainittiin Winnipegin yhteydessä, että “pukukopissa on jotain mätää.” Esimerkeiksi nostettiin lähteneitä pelaajia.

Harvemmin on kuitenkin pohdittu Suomessa sitä, että mikä on tilanne suomalaisen GM:n Kekäläisen seurassa, josta on myös lähtenyt kovan kaliiberin tähtipelaajia pois.

Vaikka esimerkiksi Timonen olisi saattanut päätyä Laineen kohdalla samanlaiseen arvioon kuin Dubois’nkin kohdalla, sellainen arvio jäi nyt kuulematta.

Onhan Dubois kanadalainen, eikä suomalainen. Mutta maailmanluokan pelaaja hänkin on, kuten on myös Laine.

Tapa muodostaa puhetta suomalaispelaajan vaikeuksista ei ole kovinkaan uusi. Ei ole ensimmäinen kerta, kun pelaajien osalta syyt nurkkakuntaisesti löytyvät kaikkialta muualta paitsi pelaajasta itsestään. Silloin jää usein vain hahmottumatta todenmukainen kokonaiskuva.

Onneksi suomalaisessa urheilumediakentässä löytyy myös useita esimerkkejä siitä, että maailmaa – NHL:ää ja sen suomalaisia tähtipelaajiakin – ei tarvitse katsoa sokeasti vain sinivalkoisten lasien läpi.

Halusivat tämänhenkiset suomalaiset NHL-mediaa tekevät tai eivät, Winnipegillä oli varmasti omat syynsä, miksi he Laineesta eroon päätyivät.

Syylle siihen, miten joukkueesta pyritään tekemään parempi pitkässä juoksussa, löytyy usein omat perustelunsa. Niihin perusteluihin harvoin kuuluu yhden yksittäisen pelaajan mielipaha liian pienestä roolista.

Ammattiurheilu ja taistelu työpaikoista NHL:ssä on kovaa. Ja niin pitääkin olla.

Aika näyttää, onnistuiko Winnipeg – tai Columbus – tekemään joukkueestaan näillä siirroilla parempaa.