Kiekko

NHL-tähden dopingkäry MM-kisoissa kuohuttaa, mutta onko kokaiini jääkiekossa ongelma?

Kokaiini on noussut jälleen tapetille jääkiekon yhteydessä, kun Venäjän tähtihyökkääjä Jevgeni Kuznetsov kärähti kielletyn aineen käytöstä jääkiekon MM-kisoissa. SUEKin lääketieteen asiantuntija Pekka Rauhalan mukaan kokaiini on piriste – ja siksi hyvästä syystä kiellettyjen aineiden listalla.
Jevgeni Kuznetsov antoi positiivisen doping näytteen 26. toukokuuta, jolloin Venäjä kaatoi pronssiottelussa Tshekin. Kuva: CHRISTIAN BRUNA
Jevgeni Kuznetsov antoi positiivisen doping näytteen 26. toukokuuta, jolloin Venäjä kaatoi pronssiottelussa Tshekin. Kuva: CHRISTIAN BRUNA

Kokaiini on noussut jälleen julkisuuteen jääkiekon yhteydessä, kun Venäjän ja NHL-seura Washington Capitalsin hyökkääjä Jevgeni Kuznetsov kärähti kevään jääkiekon MM-kisoissa kielletyn aineen käyttämistä. Kuznetsovin 26. toukokuuta otetusta dopingnäytteestä löytyi maailman antidopingtoimisto WADAn sääntöjen ylittävän raja-arvon verran jälkiä kokaiinista. Kuznetsoville langetettiin kansainvälisen jääkiekkoliitto IIHF:n toimesta nelivuotinen pelikielto, joka ei kuitenkaan ole voimassa NHL:ssä.

NHL julkaisi verkkosivuillaan varakomissaari Bill Dalyn lausunnon asiasta. Daly lausui, että toisin kuin IIHF:n dopingsäännöstöissä, NHL:n dopingsäännöstö ei laske kokaiinia suoritusta parantavaksi aineeksi. Sen sijaan kokaiini lasketaan säännöstössä huumeiden käytöksi, mitä testataan ja siitä kärynneille järjestetään väliintulo, arviointi ja tarvittaessa määrättävä hoito.

Dalyn mukaan Kuznetsov on hakenut vapaaehtoisesti apua NHL:n koulutus- ja neuvontaohjelman kautta.

 

Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhalan mukaan kokaiini on WADAn kiellettyjen aineiden listalla pätevästä syystä.

– Kokaiini on piriste, joka on kielletty kilpailussa. Se on amfetamiinityyppinen aine ja se parantaa jaksamista. Jääkiekko ei ole laji, jossa kokaiinista eniten suorituksessa hyötyisi, toisin kuin vaikkapa kestävyyslajeissa, jossa jaksaminen voi parantua oleellisesti, Rauhala avaa.

Ennen Kuznetsovin dopingkäryä tunnetuksi kokaiinitapaukseksi on noussut myös suomalaishyökkääjä Jori Lehterän tapaus, jossa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa Lehterän huumausainerikoksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeuden mukaan Lehterä oli hankkinut ja pitänyt hallussaan kokaiinia kuusi grammaa ja yrittänyt ostaa samaa huumetta yhden gramman.

Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä Lehterä on valittanut ratkaisusta hovioikeuteen.

Jalkapallon puolella kotimaassa muistetaan myös Roman Eremenkon antama positiivinen, kokaiinia sisältänyt dopingnäyte, joka johti kahden vuoden pelikieltoon.

 

Kun puhutaan siitä, miten nopeasti kokaiini häviää kehosta, Rauhala muistuttaa, että paljon riippuu myös siitä, miten paljon ainetta on käytetty ja kuinka pitkään.

– Jos kokaiinia on käytetty huumeena, ainetta saattaa näkyä testissä muutamasta päivästä noin viikkoon riippuen kuinka pitkään ja paljon on käytetty. Yksilöllinen variaatio on kuitenkin suurta, mutta jos kokaiinia käyttää kilpailusuoritusta parantaakseen ennen suoritusta ja se testataan tuoreeltaan, siitä jää kiinni, Rauhala sanoo.

– On erotettava kaksi asiaa. Huumetestissä katsotaan sitä, näkyykö näytteessä ainetta. Dopingtesti ei ole huumetesti, vaan dopingtesteissä mitataan sitä ylittävätkö kokaiinin aineenvaihduntatuotteet raja-arvot, jotka on asetettu tasolle, että urheilija ei saa siitä enää mitään lisähyötyä suoritukseensa, Rauhala korostaa.

Mikäli kiellettyä ainetta näkyy, mutta se ei ylitä raja-arvoa, siitä ei raportoida. Dopingkäryn raja kokaiinin aineenvaihduntatuotteelle on 50 nanogrammaa per millilitra virtsaa.

– Laboratorio ilmoittaa tuloksesta vain siinä tapauksessa, että dopingrikkeen raja-arvo on ylittynyt, Rauhala alleviivaa.

Rauhala korostaa, että hän ei tiedä miten laaja ongelma kokaiinin käyttö on huippu-urheilujoiden keskuudessa.

– Suomessa on tehty yli 10 000 dopingtestiä kilpailuissa viimeisen kymmenen vuoden aikana.  Muistiin ei tule yhtään kokaiinitapausta, mikä kertoo, että kokaiinin käyttö dopingaineena on hyvin vähäistä, Rauhala lisää.

 

Vaikka kokaiini yhdistetään yleisesti urheilussa isossa kuvassa viihdekäytön viitekehykseen, on selvää, että harmittomasta aineesta ei missään nimessä ole kyse.

– Mitkään huumeet tai päihteet eivät luonnollisesti ole hyvästä. Kokaiinista saa hetkellisen voimakkaan hyvänolon tunteen, sitten saatetaan alkaa kaivata lisää, mikä voi aloittaa kierteen. Ja kun käytön lopettaa – riippuen kuinka pitkään on käyttänyt ja miten paljon – saattaa seurata masennusta ja sitä, että puhti on poissa, kun aineen stimuloiva vaikutus on poistunut kehosta, Rauhala ynnää.

SUEK on tiedottanut, että vuonna 2018 Suomessa kaikkiaan 207 jääkiekkoilijaa antoi näytteensä testattavaksi. HäSa