Kiekko

Olympiamitalisti Meeri Räisänen: ”Paljon on puhuttu naiskiekon arvostuksesta – nyt tarvitaan tekoja”

Kaupunkiuutiset uutisoi keskiviikkona HPK-naisten luopuvan naisten jääkiekon pyörittämisestä ja sen, että lentopallon pelaaminen loppuu HPK:n nimen alla. Lentopalloliigaa pelataan vastedeskin Hämeenlinnassa, mutta uuden seuran, nimen ja logon alla. Se kuitenkin jätti auki naisten jääkiekon kohtalon Hämeenlinnassa.

Uutinen pysäytti myös hiljattain Pyeongchangin olympialaisissa pronssimitalin saavuttaneen HPK-naisten maalivahdin Meeri Räisäsen. Uutinen tavoitti Räisäsen joukkueen oman WhatsApp -ryhmän kautta.

Räisänen ei halua ottaa kantaa asian taloudelliseen puoleen, mutta tunnistaa asiassa samankaltaisuuksia Jyväskylässä näkemänsä tapahtumaketjun kanssa.

Räisänen oli torjumassa JYPille naisten SM-kultaa, mutta kauden jälkeen hallitsevana mestarina seura luopui yllättäen sarjapaikastaan.

– Jyväskylässä painittiin samojen asioiden kanssa. Oli surullinen kohtalo, miten se päättyi. Kukaan ei halunnut lähteä auttamaan. Siksi kyseessä on laajempi ongelma kuin vain tämä Hämeenlinnan ongelma. Moni muukin seura kamppailee näiden asioiden kanssa. Jos halutaan auttaa, nyt olisi sen aika. Mutta kuka nousee esiin? Vai nouseeko kukaan, Räisänen kysyy.

 

Suomen naisjääkiekon asemasta on puhuttu Pyeongchangin olympialaisten yhteydessä.

Kiekkoherrat ovat lausuneet kauniita sanoja juhlapuheissaan naisjääkiekon arvostuksen kasvattamisesta.

Laji on viimeisissä olympialaisissa tuonut tasaisesti mitaleita Suomeen, mutta ruohonjuuritasolla naisten olosuhteet ovat yhä amatöörimäiset.

– Ei naisilla ole kyse siitä, että haluaisimme vaatia monen tonnin kuukausipalkkoja. Ei, toivomus on se, että saisimme edes pienet resurssit käyttöön. Jos pienet pelimatkat, varusteet, jotkin ruoat maksettaisiin tai että pelaamisesta ei joutuisi maksamaan, se olisi jo valtava kehitysloikka, Räisänen sanoo.

Räisäsen mielestä HPK on osaltaan käänteentekevässä tilanteessa koko naisjääkiekon osalta.

– Lähteekö HPK näyttämään tietä? Kuka nousee ja tekisi Ruotsit?

Ruotsilla Räisänen viittaa siihen, että naisjääkiekko kuuluu liigatasolla useimmiten suurempien sateenvarjojen alle.

– Ruotsissa naiset on otettu huomioon ja mukaan juttuun. Suurin osa naisten liigajoukkueista on miesten liigajoukkueiden alaisuudessa ja toimintaa pyöritetään yhdessä. Siihen tilanteeseen nähden Suomessa ollaan paljon jäljessä. Ruotsissa ei tarvitse pelaamisesta maksaa, eikä sellaisen rahoituksen järjestäminen pitäisi olla ylivoimainen haaste Suomessakaan, jos tahtotila on olemassa.

 

Olympiamitaleita naisjääkiekossa tahkonnut Suomi isännöi ja emännöi keväällä 2019 naisten jääkiekon MM-kotikisoja.

Mitalien kiilto ja kerran vuodessa koettava arvokisahuuma on kuitenkin sokaissut naiskiekon arjen todellisuudelta.

– Nyt on niin paljon puhuttu siitä naiskiekon arvostuksesta, että nyt tarvitaan jo tekijöitä ja tekoja. Kuka haluaa ottaa vastuun? Menetetäänkö tulevaisuuden arvokisamitaleita? Halutaanko ruohonjuuritasolla auttaa pelaajia, siitä on kysymys, Räisänen avaa.

– Olympiamitalit ovat rusinoita pullasta. Koen asian niin, että me emme voittaneet olympiaturnauksessa vain mitalia, me ennen kaikkea voitimme arjen haasteet – esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksien ja henkilökohtaisen rahoittamisen suhteen.

Tilanne on HPK:n ja naisjääkiekon osalta ylipäätään siis karu.

Räisänen kuitenkin muistuttaa, että epätietoisuus HPK:n naisjääkiekon ympärillä, on valitettavaa arkipäivää naisjääkiekkoilijoille.

– Siitä tämä tilanne ikävä kyllä kertoo. Se kertoo, missä tilassa naisten jääkiekko Suomessa isossa kuvassa on. HäSa