Kiekko

Onko Jesse Puljujärven kielitaito epäoleellinen asia vai ei?

Edmonton Oilersin suomalaishyökkääjä Jesse Puljujärvi ilmaisi haastattelussa suomalaisia huvittaneella tavalla asiansa, kun hän kommentoi harjoituskaudella uuden ketjukaverinsa Ryan Nugent-Hopkinsin kanssa löytynyttä yhteyttä.

– We have kemia now, Puljujärvi sanoi suomea ja englantia sekoittaen.

Ilta-Sanomat puuttui ihan oikein siihen, että Puljujärveä ei pitäisi alkaa ivata esimerkiksi sosiaalisen mediassa nähdyin erilaisin meemein.

Myös aikoinaan ummikkona Pohjois-Amerikkaan lähtenyt suomalainen kiekkoilijalegenda Veli-Pekka Ketola nousi barrikadeille puolustamaan Puljujärveä.

– Pääasia, että kielen kanssa tulee toimeen. Joten keskitytään nyt Puljunkin kohdalla vain olennaiseen ja pidetään muilta osin turvat kiinni, Ketola totesi lehdessä.

Ilta-Sanomissa olleessa aihepiiriin liittyneessä kolumnissa kerrotaan myös, että Puljujärven kielitaidon puute kostautui, kun hän ei ymmärtänyt mitä valmentajat yrittivät sanoa. Samaan hengenvetoon todettiin, että aikaa – ja siten energiaa – kului enemmän selviytymiseen kaukalon ulkopuolella kuin kaukalossa suorittamiseen. Ei puhuta siis pikkuasioista.

On totta, että Puljujärvi on huippu-urheilun ehdoilla tehnyt kovia ratkaisuja ja jättänyt esimerkiksi peruskoulun jälkeen opintonsa kesken. Sitä päätöstä on kunnioitettava ja niin usein onkin kunnioitettu. Voi ajatella, että Puljujärvi on tehnyt kaikkensa menestyäkseen jääkiekkoammattilaisena NHL:ssä. 

Kielimuuri ei kuitenkaan ole väheksyttävä este menestymisen tiellä.

On tietenkin muistettava, että moni asia helpottuu ensi kaudella Edmontonissa, kun Puljujärvi saa rinnalleen Edmontonin palkkaaman toisen entisen Kärpät-tähden, Jussi Jokisen, mentorikseen – ja samalla tulkiksi. Puljujärven aika on vasta tulossa.

Mutta onko kielitaidosta puhuminen sitten keskittymistä epäolennaiseen, kuten Ketola väittää?

Jos mietimme suuria suomalaisia palloilutarinoita vaikkapa jalkapallon puolelta, nopeasti tulee mieleen Jari Litmasen matka Ajaxin maineikkaan historian kulmakivipelaajaksi. Litmanen osasi myös puhua sujuvasti hollantia. Myös Hannu Tihinen oli esimerkiksi Sveitsin suurseura Zürichissä ja Belgiassa Anderlechtissä kapteenina – maissa, jossa puhutaan esimerkiksi saksaa ja Ranskaa.

On makuasia, miten paljon kommunikaatiohaasteet vaikuttivat Puljujärven odotettua vaisumpaan ensimmäiseen kauteen Pohjois-Amerikassa.

Se taas ei ole, että Puljujärvi pelasi viime kauden pääosin farmissa ja oli pettymys.

Ketola sanoi muuten samaisessa Ilta-Sanomien haastattelussa, että tärkeintä olisi nyt saada oma peli raiteilleen.

– Hänen asemassaan olisin huolissani siitä, miksi avauskausi meni niin selvästi penkin alle, Ketola sanoi.

Ehkä sillä, että Puljujärvi ei ymmärtänyt esimerkiksi valmentajalta saamiaan ohjeita, saattoi olla vaikutusta asiaan.

Sitä voisi pitää jo kohtuullisen oleellisena asiana.
 

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930