Kiekko

Pennanen haluaa jalostaa HPK-kulttuuria

Suomalaisissa urheiluvisioissa on viime vuosina messuttu, että urheilija kuuluu keskiöön.

HPK:ssa asiaa lähestytään toisella tavalla. Päävalmentaja Antti Pennasen huoneentaulussa keskiössä on nimittäin kulttuuri.

Kulttuuri on kuitenkin sana, jota usein väärinkäytetään – sen alle on tapana haudata konkretia.

Niin ei ole Pennasen tapauksessa. Hän pystyy jakamaan HPK:n kulttuurin kolmeen kohdan alle.

– Ensiksi tulee kovat asiat – eli visio, strategia sekä arvot, Pennanen sanoo.

HPK:n pukuhuoneen arvoihin kuuluu vaatimustaso, muutos, kunnioitus sekä luottamus. Kukaan ei saa olla ottamassa HPK:lta, vaan tulee olla antamassa HPK:lle.

– Tämän pohjalta alkaa syntyä näkyvät asiat. Puheet, teot, vaatteet, kieli ja viestintä. Mitä puhumme ja mitä emme, onko meillä urheilujoukkueen vaatteet – ja myös se kuka päättää sen mitä olemme tekemässä. Mitä teemme, kuka tekee ja mitkä ovat tavoitteet, Pennanen viipaloi.

Pennanen korostaa, että pohjakolmanneksen budjetin HPK:n tähdätessä on oltava hyvä niissä asioissa, jotka eivät maksa mitään.

– Kolmantena tulevat ei-näkyvät toimintamallit. Toitotan sitä, että on oltava toimintamalleja, jotka tuovat kilpailuetua.

Näkemykset tulee mitata perusteluilla.

– Usein sanotaan, että näin täällä on aina tehty. Mutta miksi on tehty ja pitäisikö sitä kehittää? Jos esimerkiksi muutan pelaajien tapaa pelata ja harjoitella, kyllä sen on perustuttava lajianalyysiin.

 

Pennanen uskoo, että yhteneväisyys ja laadukkuus kaikessa toiminnassa vaikuttaa myös psykologisesti. Kun on tieto siitä mitä ja miksi tehdään ja mihin suuntaan kuljetaan, siitä tulee henkinen voimavara.

– Se luo turvallisuutta ja turvallisuus vapauttaa taas energiaa. Se vaikuttaa dynamiikkaan niin, että se tuo jämäkkyyttä. Ei hukata energiaa turhiin asioihin, Pennanen muotoilee.

Paneutuminen yksityiskohtiin luo HPK:ssa kokonaisuuden – se luo myös henkisesti urheilemisen asteelle.

– Kun luodaan ilmapiiri, että myös pelin yksityiskohdat, syöminen ja nukkuminen ovat tärkeitä, silloin ollaan oikealla aaltopituudella. Ilokseni esimerkiksi nuoret pelaajat ovat olleet kiinnostuneita vaikka palautumistesteistä.

– En usko, että pelaajat kokevat, että tämä on ahdistavaa, vaan pikemminkin helpottavaa, Pennanen sanoo.

Jääkiekkojohtamisessa Pennanen vierastaa kuitenkin demokraattista päätösmallia muutosjohtamisessa. Yhdessä jääkiekkojoukkuetta tehdään ja muut on otettava huomioon, mutta päätösten on tehtävä sen, joka on asian paras osaaja.

– Kun päätökset tehdään kiireessä ja stressissä, demokraattinen malli ei ole aina oikea. Päätösten mukana tulee vastuu, Pennanen miettii.

Siitä huolimatta Pennanen kokee, että yksilösuoritusta ei lopulta ole olemassakaan.

– Me emme lähesty asiaa yksilöiden kautta, vaan kokonaisuuden – ja kulttuuri luo kokonaisuuden. Filosofi Frank Martelaa lainatakseni, jokainen on oman elämänsä keskushyökkääjä, joka tekee valintoja suhteessa muuhun ryhmään.

 

Pennanen on tällä hetkellä päävalmentaja, mutta tuntuu ajattelevan kuin urheilujohtaja.

Pennanen luonnehtii itseään instituutiouskolliseksi. Miksi?

– Jos otamme opettajilta, päiväkodin ohjaajilta, valmentajilta – eli instituutioilta – vallan ja auktoriteetin pois, kovin turvatonta tulee olemaan esimerkiksi kouluissa. Oppiminen on silloin hidasta.

Onko hän koskaan ajatellut siirtyvänsä jonain päivänä aidan toiselle puolen?

Siitäkin huolimatta, että päävalmentajat tienaavat keskimäärin urheilujohtajia enemmän.

– Urheilujohtajan haaste on kovempi kuin päävalmentajan tehtävä. Pitää hallita vielä kokonaisvaltaisemmin asioita. Jossain vaiheessa koen, että voisin olla siihen valmis. Koen, että valmentajuus on tärkeä kokemus sitä tehtävää varten.

– Olen opiskellut kulttuurin johtamista ja oppinut muutamilta ulkomaalaisilta kulttuurin kehittäjiltä. On ollut etuoikeus olla lähellä hyviä ihmisiä, joilta opin paljon.

Pennanen havahtui asioiden yksityiskohtien merkitykseen myös vieraillessaan viime kesän aikana Italiassa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

– Juventuksen stadionilla urheilupsykologi on miettinyt pukuhuoneen rakentamista ja esimerkiksi sitä mitä pelaajat näkevät, kun kävelevät ulos kentälle.

Yhtä asiaa Pennanen kuitenkin toivoo, että kun aika jättää hänen HPK-kaudestaan, jäisi jotain kestävää.

– Ihmiset vaihtuvat, mutta kulttuuri on ja pysyy.

Liiga-kausi alkaa Ritariareenalla perjantaina 7. syyskuuta: HPK-Kärpät kello 18:30

Tuoreimpia artikkeleita