Kiekko

Petteri Sihvoselta hurja väite Leijonista – "Koko kiekkoilevan maailman johtava pelikirja monipuolisuudessaan"

Petteri Sihvonen kiittelee analyysissään Leijonien pelillisen repertuaarin valtavaa laajuutta.
Päävalmentaja Jukka Jalonen
Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen. Arkistokuva

Jukka Jalosen Leijonat näytti vahvasti kyntensä EHT:n Karjala-turnauksessa. En tarkoita nyt tuloksia, tarkoitan joukkueen laajaa, äärimmäisen laajaa pelitavallista repertuaaria, joka kävi turnauksessa ilmi. Kyse on koko kiekkoilevan maailman monipuolisuudessaan johtavasta pelikirjasta.

Karjala-turnauksen merkittävä suola oli siinä, että vastustajat Venäjä, Tshekki ja Ruotsi tarjosivat kukin erilaisen pelilliseen haasteen Suomea vastaan. Siihen Leijonat vastasi – kuten Jalosen ehkä tärkein pelitavallinen teesi kuuluu – pelaamalla jokaista vastaan sitä, mitä kulloinenkin ”peli pyysi”.

Venäjä puolusti huolella erikoisuutena kenttätasapainoinen puolustuspelisapluuna, joka napsi pois muun muassa Leijonien ristipistosyötöt.

Lisäksi Venäjä käänsi nopeasti hyökkäyksiään riistoista pystyyn. Leijonat sai tehdä kovan puhteen Venäjää vastaan. Vaikka Leijonien viivelähdöt oli tässä ottelussa organisoitu vaillinaisesti – tyyliin Kärpät keväällä 2017 – oli tärkeää, että Suomi tämän tästä pysäytti pelin hetkellisesti totaalisesti. Tosin paikoin Leijonat tarvittaessa palautteli hetkeksi kiekkoa alaspäin ja lähti etenemään nopeasti lyhyin syötöin pakki mukana hyökkäyslinjan tuntumassa.

Myös Tshekki oli skoutannut Suomen hyökkäyspeliä huolella, se on hallitsevan maailmanmestarin kohtalo. Lisäksi Tshekki pyöritti pitkiä hyökkäyksiä tämän tästä, mutta pidän, että kovaan testiin joutunut Leijonien yhdistetty mies- ja aluevartiointi puolustusalueen puolustuspelissä toimi hyvin turnauksessa.

Ja vuorostaan Suomen vyöryttelevä hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen tuotti Tshekille pulmia. Tshekkiä vastaan Leijonien ylemmät viivelähdöt toimivat hyvin, niissä oli vanhaa hoopeekoolaista juonikkuutta.

Ruotsi on tällä hetkellä taktisesti heikoin joukkue EHT:n neljästä maasta. Leijonien puolustuksen pohja siniviivalla noukki enimmäkseen leikiten ruotsalaisten pitkät ja puolipitkät epäjääkiekkosyötöt. Toisaalta Tre Kronor pakotti – tai siis kutsui – Leijonat pelaamaan liki kaikkia pelikirjansa ulottuvuuksia hyökkäys- ja puolustusrytmien osalta, koska Ruotsin pelaaminen varioituu hieman kaoottisesti.

Jos jotain mietittävää ja parannettavaa Jalosella esikuntineen Leijonien pelaamisessa on, ne ovat: Mainitsemani Kärppien pakki-pakki-laita -viivelähtö, sen pelaaminen ei ole oikeastaan millään ilveellä perusteltua.

Ja ehkä hieman yllättäen jo MM-kisoista tuttu pyrkimys kääntää peliä nopeammin toisessa erässä heikensi nyt melkeinpä ensimmäistä kertaa pelin virtausta. Voin olla tässä väärässä, mutta etenkin Tshekki taisi olla valmistautunut sitä vastaan.

Saattaa olla, että tämän eräpelisuunnitelman yllätysmomentti on käytetty tyhjiin.