Kiekko Hämeenlinna

Puheenjohtaja Nummela ei vieläkään kommentoi Jääkiekkoliiton tirkistelijätapausta – “Urheilussa valitettavasti näyttää siltä, että epäasiallista käytöstä tapahtuu”

SUEKin tekemä selvitys osoittaa kymmenien jalkapallon ja jääkiekon maajoukkuepelaajien kokeneen seksuaalista häirintää.
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela ei halua kommentoida Jääkiekkoliiton tirkistelijätapausta.

Suomen urheilun eettisen keskuksen tekemän selvityksen mukaan Suomen jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa on tapahtunut seksuaalista häirintää. Asia selvisi Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin tekemästä selvityksestä.

Touko-syyskuussa tehdyn selvityksen tilasivat Jääkiekkoliitto ja Palloliitto. SUEKin selvityksestä käy ilmi, että jossain vaiheessa häirintää pelaajauralla kokivat 54 henkilöä 496:sta. Naiset olivat kokeneet häirintää enemmän kuin miehet.

– Selvityksen mukaan urheilijat eivät koe pitkäaikaista tai toistuvaa seksuaalista häirintää tai sen uhkaa maajoukkuetoiminnassa. Useat pelaajat ovat kuitenkin joutuneet tilanteisiin, jotka ovat ylittäneet sopivuuden rajan, selvityksen tehnyt projektitutkija, liikuntatieteiden maisteri Johanna Hentunen SUEKista kertoo tiedotteessa.

 

Urheilulehti uutisoi syksyllä 2016, että Jääkiekkoliitossa merkittävässä asemassa työskennellyt henkilö oli vuosikaudet tirkistellyt nuorisomaajoukkueiden pelaajia mm. pukuhuoneissa ja suihkutiloissa. Asia nousi esille myös SUEKin selvityksessä.

Kolme mies- tai poikapelaajaa raportoivat fyysisestä seksuaalisesta häirinnästä. Kaikki kolme olivat kokeneet tirkistelyä suihkussa tai pukuhuoneessa. Kaksi pelaajaa kertoi SUEKin selvityksessä, että tirkistelijä oli joukkueen taustalla toimiva miespuolinen henkilö.

– No kaikkiha tietää et suihku-[nimi] ny kyyläili vähän suihkus sillä silmällä mut ei se ny mua häirinny. Ei tehny kuitenkaa mitää fyysist. Ainoostaa kyyläili. Kaikki siitä puhu. Se oli yleine läppä, eräs kyselyyn vastanneista maajoukkuepelaajista sanoi.

Yksi vastaaja ilmaisi pettymyksensä liiton tapaan käsitellä asiaa.

– [Nimi] tirkisteli, tarkasteli ja katseli meitä pelaajia, kun vaihdoimme vaatteita ja menimme suihkuun. Tätä oli jatkunut ilmeisesti jo vuosia — eri joukkueissa ja eri ikäluokissa, selvityksessä siteerattu pelaaja sanoi.

– Jääkiekkoliiton tapaan hoitaa asia olin pettynyt. Jääkiekkoliitto teki ”sisäisen tutkinnan” jonka tuloksia ei koskaan julkaistu, eikä ”tutkinnasta” koskaan edes puhuttu muuta kuin vain se, että sellainen oli suoritettu.

 

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela sanoo Hämeen Sanomille, että Jääkiekkoliitto tilasi tutkimuksen, koska halusi saada julkisuudessa esillä olleista aiheista lisää tutkittua tietoa.

Nummela muistuttaa, että Jääkiekkoliitto on ollut perustamassa Et ole yksin -palvelua, josta epäasiallista käytöstä kohdanneet voivat saada tukea.

– Meillä ei ollut mitään faktaa ja oli vaikea siksi ennakoida mitään tiettyä tulosta. Halusimme nostaa asiaa esille ja rohkaista niitä, jotka ovat joutuneet epäasiallisen käytöksen kohteeksi, että pääsisimme käsiksi korjaaviin toimenpiteisiin ja siten kitkemään asiaa pois, Nummela muotoilee.

– Tutkimus kertoo siitä, että urheilu ei ole erillinen saareke yhteiskunnasta. Ei-toivottuja ilmiöitä, mitä esiintyy yhteiskunnassa ja yhteisössä, on myös urheilun piirissä.

– Tulos kannustaa tekemään enemmän valistus- ja vaikuttamistyötä ja kun puhutaan arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamista, se työ on pitkäjänteistä ja vie aikaa.

 

Kun tirkistelijäkohu levisi mediassa joulukuussa 2016 Nummela ja Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen kertoivat julkisuuteen, että Jääkiekkoliitto tekee asiasta sisäisen selvityksen, mutta julkisuuteen ei koskaan kommentoitu niiden tuloksia.

– Me teimme silloin oman selvityksemme niillä keinoilla, joita meillä oli käytössä, emmekä löytäneet näyttöä, Nummela sanoo nyt.

Toimitusjohtaja Nurminen kommentoi Iltalehdessä, että Jääkiekkoliitto reagoi tirkistelijätapaukseen ”perinpohjaisesti ja vastuullisesti”.

Onko se vastuullista, Harri Nummela, että kyseessä oleva henkilö on Hämeen Sanomien tietojen mukaan ollut uutisoinnin jälkeenkin akkreditoituna joukkueen jäseneksi ja hän sai edelleen osakseen vastuutehtäviä?

– En lähde yksittäistapauksia ja -tapahtumia kommentoimaan. Ne ovat sitten eri keskusteluita ja toimenpidealueita, mitä yksittäisissä tapauksissa esille nousee, Nummela pyörittelee.

 

Nyt kun Jääkiekkoliitonkin tilaama selvitys osoittaa mustana valkoisella, että kolme mies- tai poikapelaajaa on kertonut kokeneensa tirkistelyä suihkussa tai pukuhuoneessa, voidaanko tirkistelytapauksen olemassaolo vihdoin vahvistaa Jääkiekkoliiton puolelta?

– En ota tähän yksittäistapaukseen kantaa. Urheilussa valitettavasti näyttää siltä, että epäasiallista käytöstä tapahtuu. Meillä on aito tahto ja halu viedä asioita urheilussa kuin yhteiskunnassa oikeaan suuntaan. Korostan vielä, että tilasimme tämän selvityksen jotta saisimme lisää tietoa asioista kokonaisuutena. HäSa

 

Maajoukkueen naiskiekkoilijat kokevat eniten seksuaalista häirintää

Suomen Jääkiekkoliitto ja Suomen Palloliitto tilasivat selvityksen Suomen urheilun eettiseltä keskukselta (SUEK) siitä, kuinka paljon jääkiekko- ja jalkapallomaajoukkueiden pelaajat ovat kokeneet seksuaalista häirintää pelaajauransa aikana.

Selvitys tehtiin touko-syyskuussa 2018 sähköisenä kyselytutkimuksena. Selvityksessä oli mukana molempien lajien kaikki maajoukkueet kaikista ikäluokista. Tutkimuskohteena olivat maajoukkueissa vuosina 2017–2018 pelanneet pelaajat. Kyselyyn vastasi 496 urheilijaa. Vastausprosentti oli 55.

Selvityksen mukaan urheilijoiden kokema seksuaalinen häirintä ei ole laajamittainen ilmiö maajoukkuetoiminnassa, mutta sitä kuitenkin tapahtuu. Selvityksessä 54 pelaajaa eli 11 prosenttia oli kokenut pelaajaurallaan seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Suhteellisesti eniten häirintää olivat kokeneet naisjääkiekkoilijat, 23 prosenttia maajoukkueen pelaajista.