Kiekko

Sihvonen: Telia veti HPK:n juhlapelin vihkoon – “Mikä järki?”

Urheilun suola ja menestysresepti on paljolti mysteereissä, ei tosi-tv:ssä, kirjoittaa jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen.
HPK:n päävalmentaja Antti Pennasen rapea palaute tuomareille tallentui tv-kameroille. KUVA: Pekka Rautiainen

Se oli tasan 40 vuotta sitten, vuonna 1979. Olimme jääkiekkoilevan veljeni kanssa onnekkaita asuessamme siinä kohtaa elämäämme Imatralla. Sijainti itärajalla mahdollisti sen, että näimme Viipurin televisiokanavan kautta neuvostoliittolaista huippulätkää.

Suosikkijoukkueemme jopa ohi suomalaisten joukkueiden oli maineikas Moskovan ZSKA. Nautimme katsoa huippupelaajien kuten Valeri Harlamov, Vladimir Petrov, Boris Mihailov ja Vladislav Trjetjak pelaamista. Ja tohdin sanoa, sen joukkueen pelikirja oli kunnossa.

 

Viime torstaina, kun kotimainen Liiga otti ennakkostartin upeiden viime kevään finalistien HPK:n ja Kärppien ottelulla, minulle tuli sitä Telialta katsoessani klassinen déjà vu – tämän olen nähnyt ennenkin.

Aikoinaan Neuvostoliiton sarjan lätkäpeleissä saattoi käydä, että yhtäkkiä kamera kuvasikin hyvän tovin pelkästään katsomoa. Pian opimme syyn moiselle: mistä lie syistä propagandaan kuului, ettei televisio näytä peliin aina silloin tällöin syntyneitä nyrkkitappeluita.

Telia oli laittanut mikit Kerhon ja Kärppien otteluun päävalmentajien rintapieleen. Ja, kuinka ollakaan, Antti Pennaselta paloi käämit hylätyn maalin jälkipuinneissa, ja hän kiroillen sadatteli tuomarin, tuomarit ja melkeinpä koko tuomarijärjestelmän sille kuuluvalle paikalleen.

Vaan mitä tekee lennosta, kesken Pennasen lauseen Telia? Kyllä, sulkee mikrofonin. Se, mitä todistin 40 vuotta sitten, toistuu silmieni edessä ja korvieni kuullen 2019. Käsittämätöntä!

Neuvostoliiton paluu suomalaisessa mediamaailmassa on totta.

 

Olen alun alkaen vastustanut sitä, että valmentajilla on mikit pelin aikana ja pukukoppiin on viety kamerat tirkistellä pelaajien ja lajin pyhää aluetta.

Mikä järki on laittaa valmentajille mikit? kysyn.

Heidän käytöksensä muuttuu – paitsi nyt Pennasen, joka ei selvästikään tajunnut, että ääni kuuluu ja käytös näkyy paitsi Telialta myös MTV3:lta – teknisillä aikalisillä niin, että jäljellä on lähinnä valmentamisen esittäminen, ei valmentaminen. Ensin koutsi kurkistaa ylös jäähallin tulostaulun näytölle, kuvissa ollaan, ja sen jälkeen alkaa esitys.

Yritän nyt huolellisin sanoin opettaa televisiotuottajia: Mitä enemmän te yritätte paljastaa, sitä vähemmän paljastuu todellisuus. Kun teidän pitäisi luoda ja myydä myyttejä, te paljastattekin niitä, ja olette kerronnallisesti aivan väärällä tiellä. Urheilun suola ja menestysresepti on paljolti mysteereissä, ei tosi-tv:ssä.

 

Mikä järki on laittaa valmentajille mikit? kysyn.

 

Se, että Antti Pennanen näytti todellisen karvansa, on oma lukunsa. Tuomareille mouhuaminen oli jatkunut pukukoppikäytävällä, mikä taas oli tallentunut Yle Puheen Kiekkokierroksen lähetykseen.

Ja, kuin vastapainoksi, Pennanen ja moni muu valmentaja on lähtenyt imitoimaan Kärppien päävalmentaja Mikko Manneria, mitä tulee julkisiin esiintymisiin. Manner on tekemällä tehnyt itsestään suorastaan enkelin, välillä jopa tilittävän syyllisen.

Se on Mannerin valitsema rooli ja tie, jonka todeksi eläminen on sitten jo konstikkaampi juttu. Minä tunnen ja pidän enemmän tästä aidosta Pennasesta, joka nyt yllätettiin housut kintuissa.

 

Silti, totta puhuakseni, Pennasen kannattaisi vaalia ja säästää sitä arvovaltaa, jonka hän on suomalaisessa jääkiekkoilussa kerryttänyt itselleen upealla valmennustyöllään. Ei sitä kannata nyt ihan ensimmäisissä uuden kauden matseissa tärvellä ja tuhlata itsestä ulos.

Olen varma, että jatkossa Pennanen teippaa erkkarilla suunsa kiinni seuraaviin peleihin, oppia ikä kaikki. Vaan mitä tekee Telia, mahdetaanko siellä ottaa opiksi?

Vai jatketaanko valmentamisen esittämisen esittämistä?