Julkaistu: 12.09.2017 04:00

Maaseutua ei pysty tekohengittämään

Suomessa kiivaillaan muustakin kuin maahanmuutosta, nimittäin maassamuutosta. Puheet kaupungistumisesta kuumentavat tunteita.

Tällä hetkellä muuttovirrat suuntautuvat yhä enemmän suuriin kaupunkeihin eli pääkaupunkisedulle, Tampereelle ja Ouluun.

Maaseutu ja myös pienemmät kaupungit tuntuvat tyhjenevän.

Minkä perässä ihminen sitten muuttaa? Tietenkin työn ja opiskelun. Niitä on tarjolla suurissa kaupungeissa. Pitkä taloustaantuma vei pienemmiltä paikkakunnilta loputkin työpaikat.

Sitä paitsi varsinkin nuoret, mutta myös monet iäkkäät, haluavat asua kaupungissa lähellä palveluja ja toimivan julkisen liikenteen tuntumassa.

Julkinen liikenne maaseudulla onkin noidankehässä. Kun sitä on harvakseltaan, asukas ei voi heittäytyä täysin sen varaan, vaan on hommattava auto.

Sen jälkeen bussifirmalla on jälleen yksi asiakas vähemmän ja toiminta kannattaa yhä heikommin. Tämä koskee monia muitakin maaseudun palveluja.

Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on usein todennut, että kaupungistumisen suunta on käännettävissä. Lääkkeeksi hän tarjoaa mm. biotaloushankkeita kasvukeskusten ulkopuolella.

Niillä ja niiden luomilla työpaikoilla tuskin pelastetaan Suomen maaseutua.

Silti moni asia puhuu maaseudun puolesta. Sieltä ainakin saa asunnon halvalla.

Helsinkiläisen kaksion hinnalla saa Hämeenlinnan seudultakin hulppean omakotitalon. Tosin se pitää ostaa sillä oletuksella, että sen omistaa lopun ikää.

Asuntokauppa käy maaseudulla todella nihkeästi. Kuka enää uskaltaa hankkia sieltä omistusasunnon, kun sitä ei tarpeen tullen saa myytyä?

Vaikka vihreistä arvoista paljon puhutaan, käytännössä ihmiset haluavat vaalia niitä kaupungissa.

Nykyään etätyökin olisi yhä mahdollisempaa, mutta se on vetänyt maaseudulle vain harvoja.

Maaseutua ei pysty tekohengittämään. Ensin ihmisten mielissä pitää tapahtua asennemuutos. Yleensä sellaiset vievät aikaa. Ehkä nyt kaupungistuvien nuorten lapset aikanaan haluavat maalle asumaan.

Kommentit

Maassamuutto on seurausta luonnollisesta kehityksestä, jolle ei yksinkertaisesti voi mitään. Kanta-Hämeen vaihtoehtona on joko hypätä kehitykseen mukaan tai näivettyä. Hämeenlinnan seudulla on mahdollisuus kasvaa pääkaupunkiseudun imussa, mutta se vaatii kykyä irtautua seutua vaivaavasta nurkkakuntapolitiikasta, jossa vannotaan yhteistyön nimiin, mutta mikään ei kuitenkaan muutu. Puolityhjät ja puoli-ilmaiset peltotontit, eivät riitä pitämään ihmisiä Hämeessä, jos työtä ei ole tarjolla. Elinkeinopolitiikka on se, jolla kehitys käännetään. Oleellista on saada kunnon aloitus taisteluun työpaikoista. Parasta, mitä seutukunnalle voi tapahtua, olisi voimat yhteenkokoavat kuntaliitokset. Seutukunta ei kehity sillä, että naapurikunnat vaihtavat asukkaita keskenään ja nyhjäävät kukin omissa nurkissaan. Olisikohan nyt jo aika toimia, kun näyttää ilmeiseltä, että vaihtoehdot ovat käymässä vähiin, joko kehityt tai näivetyt.
 Kuva:

Edmonton Oilersin suomalaishyökkääjä Jesse Puljujärvi ilmaisi haastattelussa suomalaisia huvittaneella tavalla asiansa, kun hän kommentoi harjoituskauden yhteydessä uuden ketjukaverinsa Ryan Nugent-Hopkinsin kanssa löytynyttä yhteyttä.– We have kemia now, Puljujärvi sanoi suomea ja englantia sekoitt