Julkaistu: 07.10.2017 02:00

Kilpailijamaat kiihdyttävät korotuspaineita

Työmarkkinasyksyn tunnelmat ovat tykkänään erilaiset kuin vuosi, pari sitten.

Tuolloin puhuttiin nollasopimuksista, lomarahaleikkauksista ja työajan pidennyksistä. Nyt väännetään palkankorotuksista.

Enimmäkseen työnantajatkin myöntyvät korotuslinjalle, joskin niukkaan sellaiseen. Julkisen puolen liitoissa halutaan kertaheitolla kompensoida kilpailukykysopimuksen heikennykset, teollisuuden puolella puhutaan parin prosentin tasosta.

Pontta vaatimuksille antavat korotukset muissa maissa ja Suomen talouden odotettua ripeämpi kasvu, noin kolme prosenttia.

Saksan tärkeimmän vientiliiton IG Metallin vuosi sitten tekemä sopimus nostaa palkkoja kahden vuoden aikana lähes viisi prosenttia. Ruotsissa palkat nousevat kaksi prosenttia vuodessa kolmen vuoden ajan.

Kikyn vaikutus yhdistettynä kilpailijamaita matalampiin korotuksiin parantaisi Suomen kilpailukykyä.

Nyt pitäisi poliitikkojen säilyttää pää kylmänä ja antaa neuvotteluosapuolille työrauha. Demaripomo Antti Rinne ehti jo näyttää huonoa esimerkkiä puhumalla "reippaista korotuksista".

Rinteen olisi hyvä muistaa, miten kävi kymmenen vuotta sitten, kun poliitikot sotkeutuivat korotuskeskusteluun. Jyrki Katainen (kok.) vaati Sari Sairaanhoitajille viidensadan euron kuoppakorotusta.

Julkisesta puolesta tuli hetkeksi palkkajohtaja, kunnes muut liitot kirivät eron umpeen. Korotukset vuositasolla olivat yli viiden prosentin. Lisäksi verotusta alennettiin, eikä sillä edes pyritty hillitsemään korotusvaatimuksia.

Julkiselta rahoitukselta putosi pohja. Verotulot laskivat ja palkkakulujen lisäksi räjähtivät työttömyyden kasvun aiheuttamat kustannukset käsiin.

Onni on, ettei ay-liike ole tarttunut Rinteen puheisiin. Paljon kertoo sekin, että palkansaajapuolen mukaan palkat saisivat nousta korkeintaan kaksi prosenttia.

Vuosikymmenen taantuma on tuonut liittojohtajien puheisiin malttia, jos kohta julkinen puoli kipuilee yhä lomarahaleikkauksista.

Koskahan Suomessa päästäisiin siihen, että korotukset liitettäisiin osaksi tuottavuuden ja kannattavuuden kasvua yrityskohtaisesti.

Mökäöljyä Alkossa. Kuva: Seppo Pessinen / HäSa / arkisto

Tipaton tammikuu on tältä erää ohi. Seuraavat 11 kuukautta voimme taas uskoa, ettei tippa tapa? Nyt kun maitokaupan valikoima on karttunut, tiettyjen juomien noutaminen on entistä arkisempaa.Toista oli silloin, kun pitkäripaisten ukset avattiin kieltolain kumoamisen jälkeen vuonna 1932.

Tervehdin ilolla kansanedustajien Mikko Savolan (kesk.) ja Reijo Hongiston (sin.) aloitetta puhelinmyyntihuijausten estämiseksi.Suomessa on tällä hetkellä siinä mielessä nurinkurinen tilanne, että sähköpostitse ja tekstiviestitse tapahtuvaan markkinointiin tarvitaan aina asiakkaan suostumus jo etukä