Julkaistu: 23.01.2018 04:00
-
Päivitetty: 23.01.2018 07:18

Häirintäkeskustelu lähti laukalle

Journalistiliiton taannoisen kyselyn perusteella noin puolet media-alan työntekijöistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan.

Melkoinen määrä, eikö? Joka toinen.

Tai ehkei sittenkään.

Kyselyyn vastasi nimettömänä 360 Journalistiliiton jäsentä. Liitolla on noin 15 000 jäsentä.

Toisin sanoen tässä kyselyssä seksuaalista häirintää töissä ilmoitti jossain työuransa vaiheessa kokeneensa noin yksi prosentti liiton jäsenistä.

No mitä johtopäätöksiä voi vetää kyselystä, jonka otannassa ei edes pyritty minkäänlaiseen edustavuuteen tai tilastolliseen merkitsevyyteen? Ei niin mitään.

Kyselyn niin sanottu tulos – "lähes puolet" – kuitenkin uutisoitiin muuallakin kuin liiton omassa Journalistissa.

Näin yhdestä prosentista tuli 50 prosenttia – ja media-alan miehistä ahdistelijoita.

 

Koska en ole koko työurani aikana törmännyt tähän ilmiöön edes välillisesti, vilkaisin mielenkiinnosta, millaista seksuaalista ahdistelua kollegat ovat joutuneet kestämään.

Muun muassa "hissikatseita", sanallista ehdottelua, seksualisoivia kommentteja, rintojen katselua ja tytöttelyä.

Toki pahempaakin, mutta silti: hoh hoijaa. Oikeinko katseita ja kaksimielisiä heittoja? Kaamea kohtalo. Ja mistä lähtien tytöttely on ollut seksuaalista häirintää?

Erästä vastaajaa oli häiritty niinkin julmasti, että hänelle oli annettu juttukeikalla "suoraan sanottuna kikkelinmallinen mikrofoni".

 

Vastauksille hymähdellessäni tajusin yhtäkkiä, että näin kevyillä kriteereillä lienen itsekin ollut nuorempana jonkinmoinen seksuaalihäirikkö. Olin nimittäin… no, sanokaamme aktiivinen ja suoraviivainen. "Sanallinen ehdotteluni" johti useampaankin työpaikkaromanssiin, joista viimeisin johti jopa avioliittoon.

Myönnän auliisti, että me miehet tuppaamme olemaan näissä asioissa melkoisia törppöjä. Mutta jotain rajaa ja suhteellisuudentajua tähänkin kauhisteluun, kiitos, vaikka ajan henki suosii liioittelua ja erilaisia massahysterioita.

Pelkkiä möläytyksiä tai katseita ei voi mitenkään rankata samaan sarjaan todellisen seksuaalisen ahdistelun saati väkivallan kanssa.

Kommentit

Muutama kommentti alanurkan toimitukseen: "Muun muassa "hissikatseita", sanallista ehdottelua, seksualisoivia kommentteja, rintojen katselua ja tytöttelyä. Toki pahempaakin, mutta silti: hoh hoijaa. Oikeinko katseita ja kaksimielisiä heittoja? Kaamea kohtalo. Ja mistä lähtien tytöttely on ollut seksuaalista häirintää?" - Mielestäni siitä lähtien, jos se loukkaa, alistaa tai ahdistaa kohdetta "Pelkkiä möläytyksiä tai katseita ei voi mitenkään rankata samaan sarjaan todellisen seksuaalisen ahdistelun saati väkivallan kanssa." - Ei voi, mutta pitkään jatkuneena se voi tuntua väkivaltaiselta, koska et sille itse voi mitään. Voiko toimittaja Salonen olla ystävällinen ja kirjoittaisi saman jutun vastakkaisen sukupuolen näkökulmasta? Tämä kirjoitus ei mielestäni edusta tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Ehdottaisin, että toimittaja Salonen voisi miettiä kirjoitustaan tarkemmin myös siitä näkökulmasta, että vaihtaa seksuaalisen ahdistelun (tytöttelyn ja tuijottelun) esim. ylipainoisten kärsimään tuijotteluun ja ikävään kommentointiin. Ei menny kahvit väärään kurkkuun, mutta mielestäni ala-arvoinen suoritus.
 Kuva: Picasa

 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti vaalivoittonsa jälkeen vallan palautuneen nyt kansalle, tavalliselle amerikkalaiselle. Sama Unkarissa, jossa pääministeri Victor Orban haluaa hänkin turvata juuri tavallisen unkarilaisen aseman.Eikä ihanne ole vieras meillekään.