Julkaistu: 21.03.2018 05:00
-
Päivitetty: 21.03.2018 06:41

Hukka iskee suoraan hermoon

Ei tullut yllätyksenä, että Rengon susialfan ampuneen metsästäjän haastattelu valokuvineen (HäSa 18.3., sivut B2–B4) sai somettajat kiehumaan Hämeen Sanomien Facebook-sivuilla.

Susihukka jakaa lukijat kolmeen leiriin: puolustajiin, vastustajiin ja hiljaisiin.

Eniten meteliä pitäviä löytyy sekä puolustajista että vastustajista. Hiljaisia on enemmistö.

Eri yhteyksissä Suomessakin on huudeltu jo vuosikymmeniä: jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan.

 

Lehtijuttua pidetään onnistuneena silloin, kun se herättää keskustelua.

Sudenkaataja-juttua kritisoitiin somessa yksipuolisesta näkökulmasta.

Samaa väitettiin myös Hämeen Sanomien kaikista muista susijutuista. Lehdessä on julkaistu myös suden puolesta puhuvien kommentteja, ja olemme avoimia niille jatkossakin.

Jos jutun otsikkona on ”Nyt puhuu sudenkaataja", ei pitäisi olla epäselvää, että sillä viitataan metsästäjän ajatuksiin ja kokemuksiin, ei luonnonsuojelijan.

Somessa kyseenalaistettiin sitä, että "pääasiallisena lähteenä oli yksittäinen henkilö" ja peräänkuulutettiin tutkijoiden kommentteja.

Juttu ei ollut uutinen, vaan metsästäjän henkilöhaastattelu. Juttuun oli tosin haastateltu myös Luken tutkimusprofessoria.

Kuulemma vääriä tietoja esitettiin jutussa totuuksina. Mikä on totuus? Se olisi varmaan toinen, jos olisin haastatellut vaikka luonnonsuojelijaa.

Lehtijutun kirjoittaminen on näkökulman valitsemista. Tuskin koskaan se tyydyttää kaikkia. Eikä pidäkään.

 

Suden kohdalla keskustelu on kiivasta, usein henkilökohtaisuuksiin menevää taistelua.

Samanlaista ei ole käyty esimerkiksi Suomen kansalliseläimen, vaarantuneisiin lajeihin luokitellun karhun, suhteen. Myös kontiot ovat tehneet pihakäyntejä tutkimassa suomalaisten roskalaatikoita.

Huolenaiheena on, että eläin on alkanut tottua ihmiseen eli pelkääjän paikka on alkanut vaihtua.

Susia halutaan puolustaa viimeiseen asti. Samaan aikaan Sipilän hallitus halutaan viedä aamun sarastaessa saunan taakse. Kyllä ne sudet ne sieltä syövät.

Kommentit

Minusta olisi mielenkiintoista todella testata toimittajan näkemystä siitä, että totuus riippuu näkökulmasta. Hyvä testi olisi vaikka kevään ylioppilaskirjoitukset. Jos totuus riippuu vain näkökulmasta, niin silloin vastaamalla tenttikysymyksiin mitä tahansa pitäisi aina saada täydet pisteet, koska totuutta ei kerran ole. Suden tapauksessa se tieteellinen totuus lienee sellainen, että susi on ensinnäkin melko pieni eläin ja hirvi on suuri saaliseläin, siksi sudelle hirven kaataminen on vaikeata ja se tapahtuu aina vähittäin. Se ei tee sudesta "pahaa petoa" vaan pikemminkin aika heikon pedon. Tieteellinen totuus on myös se, että susikanta pitäisi luonnostaan hirvi- ja peurakannan kurissa, mutta metsästäjät haluavat tehdä itsestään tarpeellisia, niinpä metsästäjälle susi on kilpailija joka kaataa samaa riistaa mitä metsästäkin. Jonkinlainen totuus on sekin, että jos vedotaan siihen, että venäjällä susia riittää siksi ne voidaan Suomesta hävittää, niin mikään ei estä venäläisi hävittämästä omaa susikantaansa vetoamalla siihen että kyllä niitä riittää Kiinassa ja Mongoliassa.
Julkaistu: 14.07.2018 07:00
Multiple images
0 comments
Kaupungistumisen hiipumisesta ei ole merkkejä. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä aluepolitiikkaa pitäisi Suomessa tehdä nykyistä hallitummin. Kuva: Jane Iltanen

Puheenvuoro: Kaupungistuminen jatkuu Suomessa – kaupunkipolitiikka kärkihankkeeksi

Kaupungistumisen jatkuminen on tosiasia myös Suomessa. Aluekehitykseen tarvittaisiin koordinoidumpaa päätöksentekoa, kirjoittaa johtaja Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta.Kaupungistuminen on yksi aikamme suurimmista globaaleista megatrendeistä.