Julkaistu: 18.04.2018 01:00

Jännitystä elämään

  • Kirjoittaja on humanisti, yksinyrittäjä ja perheenäiti Hämeenlinnasta. Kuva: -
    Kirjoittaja on humanisti, yksinyrittäjä ja perheenäiti Hämeenlinnasta. Kuva: -

Kevätaurinko ja jäistä vapautuva Vanajavesi houkuttelivat tutustumaan uuden kotikaupungin rantareittiin. Paikallisille tuttu lenkki Hämeenlinnan keskustasta linnalle, sillan yli Sairioon ja rantoja pitkin takaisin lumosi mutta myös jännitti.

Tuntuisiko, että reitistä saisi uuden vakiolenkin? Huimaisiko korkeanpaikankammoista rautatiesillalla? Pärjäisivätkö veljekset kotona, kun vanhemmat nauttivat hetkestään auringossa?

Tuntui, huimasi ja pärjäsivät.

Oman jännitysmomenttinsa aiheutti jokavuotinen ilmiö: vihonviimeisten kevätjäiden reunamilla viihtyvät pilkkijät.

En paheksu viimetingan kalannarraajia, vaikka sydämentykytyksiä ohikulkijalle aiheuttavatkin. Homma lienee hallussa ja turvavarusteet kunnossa.

Paheksunnan sijaan kevätjäiden kulkijat herättävät muistamaan, miten eri tavoin suhtaudumme jännitykseen. Se mikä näyttäytyy minulle – varovaiselle vaaran välttelijälle – ilmiselvänä uhkarohkeutena, on toiselle tavanomaista harrastetoimintaa.

Varovaista vaara ei vaani vain heikoilla jäillä. Jännittävää – usein liiankin kanssa – on elämä itsessään. Hyvässä ja pahassa, pienessä ja suuressa.

Varovaisen näkökulmasta elämä nimittäin tarjoilee jatkuvasti yllätyksiä ja ennakoimattomia käänteitä. Siksi olisi järjenvastaista tavoitella lisäjännitystä saati haalia extreme-elämyksiä. Mielekkäämpää on levätä tutussa ja turvallisessa silloin, kun elo on tasaista.

Varovaista saatetaan sääliä, sillä hänen arvellaan jäävän paitsi monista kokemuksista. Varovaisuus on helppoa tulkita myös silkaksi tylsyydeksi – tai ylimieliseksi haluksi hallita elämää.

Tulkinta ei voisi mennä pahemmin pieleen. Varovaisen sisällä nimittäin kyllä kuohuu – kenties voimallisemmin kuin jännitystä janoavalla.

Sen sijaan, että varovainen kuvittelisi voivansa hallita elämää, hän näkee sen hallitsemattomuuden häiritsevän kirkkaasti. Juuri siksi hän pyrkii karsimaan riskeistä edes ne, joihin kenties voi vaikuttaa. Samaan aikaan varovainen tietää, että kulman takana odottaa uusi, ennakoimaton käänne.

Kokemuksellisuuden tavoittelu ja sen arvostaminen ovat nykyihmiselle itsestäänselvyyksiä.

Äärimmäisten kokemusten hamuamisen ohella tästä kertoo muun muassa se, että on syntynyt uusi ”ammattiryhmä”: kokemusasiantuntijat. Myös mielipiteet, voimakkaatkin, perustellaan yhä useammin vain omilla kokemuksilla. Yksikin esimerkki omasta kokemusmaailmasta voi yliajaa yleisesti tunnustetut faktat.

Kokemuksen syvää rintaääntä on oikeutettua ja tarpeellista kuunnella herkällä korvalla, sillä ihminen on kokeva olento. Mutta unohdammeko, että elossa oleminen itsessään on kokemista? Kun hengitän ja olen, koen.

Varovaiselle se riittää takaamaan tarpeellisen jännityksen. Riittävän ripauksen lisäjännitystä tarjoaa sen tarkkailu, ovatko Vanajaveden viimeisetkin rannat vihdoin vapautuneet jäiden ikeestä.

Kirjoittaja on humanisti, yksinyrittäjä ja perheenäiti Hämeenlinnasta.

 Kuva: Picasa

 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti vaalivoittonsa jälkeen vallan palautuneen nyt kansalle, tavalliselle amerikkalaiselle. Sama Unkarissa, jossa pääministeri Victor Orban haluaa hänkin turvata juuri tavallisen unkarilaisen aseman.Eikä ihanne ole vieras meillekään.