Julkaistu: 21.04.2018 04:00

Tulokset eivät politiikassa ratkaise

Äänestäjät eivät palkitse puolueita ja poliitikkoja tuloksista.

Kannatuksen keräämiseen tuntuu olevan parasta tapa se, kun sanoo kaikille hallituksen uudistuksille, ei.

Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä Helsingin Sanomien tällä viikolla julkaisemasta mielipidemittauksesta. Suosituin puolueen on nyt SDP, joka haukkuu niin soten kuin hallituksen aktiivimallin.

Pääministeripuolue keskusta pysyy selvästi demarien ja kokoomuksen takana. Kannatuksesta on sulanut viidennes, eikä nousun aineksia näy. Kokoomus on sentään pitänyt edes jotenkin pintansa.

Hallituspuolueiden kannatus on kokonaisuudessaan valunut alle 38 prosentin.

Juuri kukaan ei uskonut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllisyystavoitteen toteutumiseen eli 72 prosentin työllisyysasteeseen. Ennen vaalikauden loppua tavoitteesta mennään yli, että heilahtaa.

Julkinen talouskin kohenee hurjaa vauhtia. Budjettivajeen osalta Suomi menee jo kirkkaasti alle EU:n asettaman rajan ja julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen supistuu. Ennen vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja julkinen velka voi olla alle 60 prosenttia bkt:sta.

Nuo ovat hurjia saavutuksia, joihin ei juuri kukaan uskonut vaalikauden alussa. Tulos siis on hyvä, mutta mitä keskusta tuloksilla tekee. Niitä esittämällä ei saa kuin haukut kansan kurjistamisesta.

Toki aina voidaan sanoa, että väärin sammutettu. Opetuksesta on leikattu satoja miljoonia, sosiaalitukien indeksikorotukset on jäädytetty, julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattu ja kaikkien palkansaajien sosiaaliturvamaksuja korotettu.

Onhan siinä syntilistaa. Kuka kertoisi, miten julkisen puolen menoja karsitaan, jos ei kajota suurimpiin kustannuseriin? Verojakaan kun ei voi ylettömästi korottaa.

Kun SDP oli 1990-luvulla pääministeripuolue, julkista taloutta pantiin kuntoon vielä rajummin leikkauksin kuin nyt. Leikkausten pääarkkitehteina häärivät pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) ja myöhemmin Sauli Niinistö.

Silloin oltiin pakkoraossa, kuten ollaan nyt. Velkaantuminen pitää saada kuriin, ennen kuin talous notkahtaa seuraavan kerran.