Kolumnit

Heinäsirkka paahtaa kuin porakone – Kolumnisti pureutuu Tansanian ääniin

Kuva: .

Valon ja lämmön lisäksi täällä Tansaniassa, Afrikassa, on paljon ääniä.

Heinäsirkkojen kollektiivinen sirinä kuulostaa kitaravahvistimelta, jossa on viallisia kytkentöjä. Sirinä siirtyy taustaääneksi, jota huomaat välillä kuuntelevasi.

Yhden heinäsirkkalajin ääni on kuin porakone.

Tuo sirkka aloittaa ja lopettaa maksimiteholla. Teho on vaikuttava. Kuin myös se, että jonkin lainalaisuuden mukaan kaikki sirkat sitten yllättäen lopettavat samanaikaisesti.

On onni kuulla heinäsirkkojen sirinä. En ole vielä liian vanha eikä muusikon kuulon alenema ole vielä edennyt!

Iltaisin pimeyden laskeuduttua on sammakoiden vuoro. Muutamankin sammakon yhtäaikainen ääntely – kurnutus – on yhteisteholtaan enemmän kuin sana kurnutus.

Mikä sana sopisi kuvaamaan matalaa joukkokurnutusta kosteikossa?

 

Lintujen laulu. Olen lukenut, että kymmenen vuotta sitten Tansaniassa laskettiin 1 123 lintulajia!

Linnut laulavat toinen toistaan erilaisempia riffejä, samanlaisena toistuvia rytmisiä melodiakuvioita.

Pelkästään lintuja kuunnellessa ymmärrän hyvin, että Afrikkaa on sanottu polyrytmiikan maanosaksi. Rytmi on se musiikin elementti, jonka tunnistaa ja kuulee kaikkialla.

Kaupungin äänet ovat universaali: liikenteen ja ihmisten äänet. Paikalliset tiedotukset hoituvat liikkuvan kuorma-auton lavalta: avolavalle on nostettu metriset kaiuttimet ja PA-järjestelmät. Musat soi. Kaikki kuulevat mitä, missä ja milloin.

Hääauton perässä seuraa usein lava-auto. Hääkulkueen torvisoittokunta soittaa pikkupakun lavalla. Keskeiset soittimet ovat trumpetti, rummut, vetopasuuna. Hyvällä bändillä on myös tuuba.

Olen jo tottunut aamuiseen rukouslauluun, jonka kuulen kaukaa. Laulu alkaa samoihin aikoihin, kun minun on herättävä töihin. Ihmettelisin, jos tuota laulua ei kuuluisi.

Laulaminen on elämässä mukana. Kuorolaisten harjoitukset ovat 3–4 kertaa viikossa ja esiintymiset sunnuntaisin.

Kuoroon kuuluminen on sitoutunutta toimintaa. Omassa kuorossa ovat tutut ja parhaat laulut. Sunnuntain messussa laulaa aina 2–3 kuoroa.

 

Tansaniassa lauletaan energisesti. Yhteislaulussakin on useita stemmoja: ellei pääse korkealle, voi laulaa matalalta. Tärkeää on olla mukana laulussa. Säestystä ei tarvita, silti laulaminen etenee. Lapset oppivat laulut jo pienenä, kun ovat kaikessa mukana.

Täällä myös rakastetaan äänentoistoa. Sisällä kotona ollessa kuulee tilaisuudet, joita pidetään lähistöllä.

Lujalla volyymilla on haittapuolensa: kun on samassa tilassa isojen kaiuttimien kanssa, volyymit nousevat usein korkeiksi. Tansanian valtio on antanut ohjeistuksen volume-tasoista, mutta niitä ei aina noudateta.

Äänet ovat vahva osa olemista. Äänet muodostuvat osaksi arjen kulkua, mutta äänet myös antavat arjen tekemisille näyttämön.

Kirjoittaja on musiikinopettaja, joka työskentelee Suomen Lähetysseuran lähettämänä musiikinopetustehtävissä Tansaniassa. Hän on myös Hämeenlinna-Vanajan ja Janakkalan seurakunnan nimikkolähetti.

Päivän lehti

26.10.2020

Fingerpori

comic